Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Henna Virkkusen vierailijakolumni | Sodan vuosi yhdisti länttä ja opetti Eurooppaa

Päättyvä vuosi 2022 oli raskas. Se oli raskas ennen kaikkea ukrainalaisille, mutta sota vaikutti laajasti koko Eurooppaan.

Miljoonia ukrainalaisia pakeni sotaa lähialueille. Aseapua, humanitaarista apua, taloudellista apua suunnattiin Ukrainaan niin yhteiskuntien kuin yksittäisten kansalaisten ja järjestöjen toimesta. Hintojen nousu ja energiakriisi näkyy jokapäiväisessä elämässä.

Kaksi kolmasosaa EU-kansalaisista arvioi tuoreessa eurobarometrissa, että sota tulee muuttamaan heidän elämäänsä. Näin tulee varmasti tapahtumaan.

Kulunut vuosi ja sota myös yhdisti lännen ennennäkemättömällä tavalla. Ukrainan talousapu, aseapu ja Venäjän sanktiot suunniteltiin ja linjattiin laajasti yhdessä Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja muiden läntisten teollisuusmaiden kanssa.

Toki vaikeuksiakin on ollut, mutta päällimmäisenä linjana yhtenäisyys on pitänyt. Ja se on välttämätöntä, sillä apua Ukrainaan on jatkettava ja vahvistettava.

Euroopan oma tuotanto puolijohteissa halutaan tuplata.

Suomalaiset ovat vahvasti tämän takana. Tuoreen eurobarometrin mukaan 96 prosenttia suomalaisista tukee Venäjän sanktioita ja Ukrainan apua. Luku on EU-maiden korkein. Me tiedämme, mistä tässä taistellaan.

Euroopan unionille sota on rankalla tavalla osoittanut, että omaa varautumista on parannettava ja riippuvuuksia vähennettävä. Se näkyy nyt kolmella alueella: energiassa, puolustuspolitiikassa ja teollisuudessa.

Vihreä siirtymä on vauhdittunut, kun EU-maat yrittävät nopeasti korvata Venäjän fossiilienergiaa omilla vähäpäästöisillä energialähteillä.

Myös EU-maiden puolustusinvestoinnnit ovat viimein saaneet vauhtia. Kahden viime vuosikymmenen aikana Venäjä kasvatti omia puolustusmenojaan lähes 300 prosenttia, mutta EU-maat vain 20 prosenttia.

On selvää, että Eurooppa on nyt todella pitkällä takamatkalla, jota on kurottava umpeen. Yhdysvaltain aseapu Ukrainaan on ollut aivan korvaamattoman tärkeää, mutta myös Euroopan on kyettävä parempaan.

Riippuvuuksia on vähennettävä ja omaa strategista autonomiaa vahvistettava. Sen EU-maat havaitsivat jo koronapandemian aikana, mutta sota on tätä entisestään vahvistanut.

Riippuvuudet koskevat nyt ennen kaikkea Kiinaa. Parhaillaan käsittelyssä on EU-laki, jolla pyritään tuplaamaan Euroopan oma tuotanto puolijohteissa.

Seuraavaksi vastaavaa lakia esitetään kriittisten raaka-aineiden osalta. Eurooppa tarvitsee omaa tuotantoa ja valinnan mahdollisuuksia. Se varmistaa, että joka tilanteessa kyetään toimimaan itsenäisesti ja päättäväisesti, omien arvojemme pohjalta.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen europarlamentaarikko (kok. / EPP).