Kansliapäälliköt tulivat maanantaina julkisuuteen 40-sivuisella raportilla. Sen viesti on: ”Ilman työperäisen maahanmuuton selvää kasvua on vaikeaa saada työvoimaa riittämään, mikä heikentää talouskasvua ja julkista taloutta. Suomessa pula erityisesti korkeasti koulutetuista työntekijöistä on OECD-maiden korkein”, ministeriöiden kansliapäälliköt kirjoittavat.
Väestöennusteet on tehty 15 000 henkilön maahanmuuton mukaan. Tulijoista vain osa on työikäisiä. Kansliapäälliköiden mukaan tarvittaisiin noin 30 000 maahanmuuttajaa vuodessa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla puolestaan julkaisi viikko sitten perjantaina raportin, jonka mukaan maahanmuutto pitäisi kolminkertaistaa. Tulijoita tarvittaisiin 44 000 vuodessa.
Raporteissa ja julkisuudessa nostetaan esiin uhkakuvia siitä, että maallemme käy huonosti, jos emme saa lisää maahanmuuttajia. Vanhukset jäävät hoitamatta, bussit jäävät ilman kuskeja, ravintoloissa ei ole palvelua ja siivoojia ei löydy. Hienostuneempi uhkakuva on, että yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa.
Korkeasti koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista oli Suomessa OECD-maiden korkein vuonna 1991. Siitä alkoi suhteellinen lasku. 2001 olimme pudonneet 6. sijalle ja 2011 jo 18. sijalle.
Olemmeko tuomittuja hakemaan talouskasvua väestönkasvulla?
Vuonna 2021 olimme korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuudessa vasta 29. sijalla. Juuri yläpuolellamme ovat Chile ja Puola. Meidän jälkeemme on Turkki.
Suomi ei siis ole enää nuorten koulutettujen ihmisten maa, pikemminkin päinvastoin. Ja sen olemme saaneet ihan itse aikaan. Tätä haluttaisiin nyt korjata maahanmuutolla. Eikö kestävämpi tapa olisi päästää omat nuoremme opiskelemaan yliopistoihin – sen sijaan että he eivät saa opiskelupaikkaa?
Maahanmuutto on monen taloustieteilijän ratkaisu kansantalouden kasvutarpeisiin. Talouskasvu syntyy tuottavuuden ja työvoiman määrän kasvusta.
Ja kuin varmemmaksi vakuudeksi Helsingin Sanomat pääkirjoitti viime torstaina otsikolla: ”Maahanmuutto on talousasia”. Siinä lehti nyökytteli elinkeinoelämän Etlan kannoille ja kannatti vahvasti maahanmuuton lisäämistä.
Maahanmuutto on kulttuurisesti hyvä asia. Ja pakolaisten vastaanottaminen on humanitäärisesti oikein. Maahanmuuton hamuaminen on jo toinen asia. Siihen sisältyy kolonialistista ajattelua. Tavoittelemme oman hyvinvointimme turvaamiseksi ihmisiä muista maista.
Usein maahanmuuttajia halutaan todellisuudessa niihin tehtäviin, joissa palkat ovat matalia. Maahanmuuttajien tulo varmistaisi, että näissä tehtävissä palkat eivät nousisi ja saisimme halpoja palveluja. Työnantajat ja ylempi keskiluokka hyötyisi tästä. Kääntöpuolena voi olla jengirikollisuus ja slummiutuminen kuten Ruotsissa.
Väestönkasvu on kääntymässä laskuksi länsimaissa. Kiinassa ja Japanissa väkimäärä jo laskee. Taloudessa olisikin löydettävä malleja, joissa hyvinvointi voi kehittyä, vaikka väestömäärä ei kasva.
Väkimäärään perustuva talouskasvu on ekologisesti kestämättömällä pohjalla. Maailmaa ei voi täyttää ihmisillä.
Väestömäärältään laskevan maan talous on ympäristö- ja ilmastoystävällistä toimintaa. Suomen tulisi pyrkiä sopeutumaan siihen.
Kirjoittaja on päätoimittaja.