EU:n varottava yhteisvastuullista velkaantumista

Euroopan unionin maat etsivät keinoja talouskriisiin torjumiseksi. Koronakriisi on sulkenut yhteiskuntia ja aiheuttanut kansantuotteisiin suuren pudotuksen. Julkisten talouksien menot ylittävät reippaasti tulot, ja siksi valtiot sekä julkisyhteisöt velkaantuvat.

Euroopan keskuspankki EKP on ollut aktiivinen lamantorjunnassa. Se on pumpannut markkinoille rahaa ja pitänyt korot alhaalla. Setelielvytys on massiivista. Tähän saakka talouskriisiä on yritetty taittaa EU:n kansallisvaltioiden ja EKP:n voimin.

EU ei ole talouspoliittinen toimija. EU elää jäsenmailta saamillaan tuloilla. Sillä ei ole suoraa verotusoikeutta eikä oikeutta velkaantua. Näin on haluttu turvata se, että jokainen maa vastaa omasta taloudestaan. Tämä on ollut EU:n ydinarvo.

EU:ssa on poikettu tästä linjasta jo useasti. Esimerkiksi Kreikkaa EU-maat auttoivat takaamalla sen velkoja. Suomikin oli mukana. Silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kuitenkin neuvotteli vastuukaton, jonka kääntöpuolena menetimme osan mahdollisesta tuotosta.

Nyt Ranska ja Saksa ovat suunnitelleet yhdessä mallia, jossa EU ottaisi lainaa ja tukisi siten vaikeuksiin joutuneita maita. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteisvastuuta. Jos rahoja ei joskus saataisi sen käyttäneiltä mailta takaisin, kaikki EU-maat joutuisivat osallistumaan summan maksamiseen.

Suomen kanta Ranskan ja Saksan suunnitelmiin on ollut auki. Presidentti Sauli Niinistö otti perjantaina asiaan kantaa tiedotustilaisuudessa. Hän sanoi, että keskusteluun pitäisi ottaa paluu euroalueen alkuperäiseen sopimukseen kuuluviin no bail out -säännöksiin. Se tarkoittaa, että jokainen maa vastaa taloudestaan eivätkä muut maat voi niitä auttaa tai niihin asioihin puuttua. Tänä jämäköittäisi jäsenmaiden talousryhtiä.

Etelä-Euroopan maissa talous on sen verran syvällä ja tottumus velkaantumiseen kovaa, että entiseen ei ehkä ole paluuta, vaikka Suomi ja puolenkymmentä pientä maata yhteisvastuuta vastustaa.

EKP on lainoittanut euromaita ”painamalla” lisää rahaa. Jos perheillä olisi piironginlaatikossa rahanpainokone, hulvaton rahankäyttö voisi yltyä. Samasta on nyt kyse Euroopassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitus

On paljon helpompaa rikkoa kuin rakentaa

Lisäbudjetista talousahdinkoon hetken helpotus

Sisäiset ristiriidat koettelevat Yhdysvaltoja

Isis-alueilta palaavat aikuiset oikeuden eteen

Suomi avautuu kesään terveellä varovaisuudella

Pesukoneemme on ikuinen

Mäkikotkan patsaskiista kaipaa nyt sopua

Radan kattaminen loisi kaupungille suuren keskustan

Nuoria ei pidä opettaa vilpillisyyteen

Tiukat paikat ovat tuttuja suomalaisille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.