Lyseon poikia Suomen itsenäistymisen pyörteissä

Tänä vuonna vietetään Jyväskylän Lyseon perustamisen 150-vuotisjuhlaa, ja meneillään on myös Suomen itsenäisyyden varmistumisen 90:s juhlavuosi. Näiden kahden välillä on selkeä yhteys. Jyväskylän Lyseo ja muut vanhat suomenkieliset koulut olivat kasvattaneet pätevää voimaa uuden itsenäistyneen valtion rakentamiseen ja puolustamiseen. Tästä todistavat osaltaan nimet Lyseon rukousaulan marmoritauluilla, jotka kertovat annetuista uhreista vuoden 1918 sodan eri vaiheissa. Lyseon entisiä ja silloisia oppilaita osallistui runsaasti taisteluun laillisen hallituksen joukoissa. Tietoa ei ole siitä, minkä verran heitä oli kapinallisten punaisten riveissä.

Se tiedetään, että tsaarin armeijassa luutnantiksi ylennyt ex-lyseolainen Ali Aaltonen oli järjestämässä punakaarteja ja ehti sodan alussa toimia noin vuorokauden punaisten joukkojen ylipäällikkönä. Aaltosen elämä päättyi teloittajien edessä Lahden vankileirillä.

Tarkastelen Lyseossa 1892 opintonsa aloittanutta luokkaa, 17 poikaa. Heistä kahdeksan tuli aikanaan ylioppilaaksi, lähes kaikki "aikataulun mukaan" vuonna 1900. Kuusi heistä oli aktiivisesti mukana vuosien 1917 ja 1918 tapahtumissa. Viisi pojista suoritti Suomessa akateemisen loppututkinnon.

Nämä luokkatoverit tulivat erilaisista sosiaalisista taustoista. Moses Fritiof "Riti" Laukkanen (s.1880) oli entisen rengin, sittemmin ajurin poika. Otto Wilhelm Kuusisen (s.1881) isä oli räätäli. Johannes Jääskeläinen (s.1879) oli talollisen poika Oravisaaresta. Einari Weijo (s.1881) tuli varakkaan tilanomistajan perheestä Korpilahdelta. Martti Koveron (s.1882) isä oli lehtori, joka myöhemmin sai professorin arvon. Edvard Gylling (s.1881) oli piiri-insinöörin perheestä.

Kaikkien opinnot sujuivat hyvin. Luokan priimus Edvard Gylling ehti filosofian kandidaatiksi jo vuonna 1903. Kuusinen, Kovero ja Laukkanen seurasivat perässä. Jääskeläisestä tuli insinööri vuonan 1906, mutta kolme vuotta myöhemmin hän suoritti oikeustutkinnon yliopistossa. Weijo edistyi hitaimmin ja siirtyi Polilla opiskeltuaan Saksaan Karlsruhen teknilliseen korkeakouluun. Opinnot keskeytyivät, kun hän liittyi vuonna 1915 Saksassa koulutettavien jääkärien riviin.

Poliittisessa mielessä luokkatovereistaan erottautuivat Gylling ja Kuusinen, jotka olivat vuonna 1905 perustamassa Yrjö Sirolan kanssa Ylioppilaitten Sosialidemokraattista Yhdistystä. Heistä tuli SDP:n kansanedustajia vuonna 1908. Molemmat nousivat johtoasemiin puolueessa.

Myös Jääskeläinen oli sosialismin ideoista jossain määrin kiinnostunut.

Räjähdysherkkä syksy 1917

Kukaan vuoden 1892 pojista ei voinut jäädä Suomen itsenäistymistapahtumien ulkopuolelle. Oikeastaan ensimmäisenä joutui tositoimiin Martti Kovero, joka vuosina 1917-1919 oli senaatin kamaritoimituskunnan elintarvikeosastolla ja 1917 takavarikoidun viljan kaupan tarkastajana sekä jäsenenä lukuisissa elintarvikehuoltoa käsittelevissä elimissä. Hän joutui hoitamaan maan ykkösongelmiin kuuluvia vaikeita kysymyksiä, joita hallitus yritti parhaansa mukaan ratkaista. Keväällä 1918 Kovero oli hallituksen toimesta laatimassa USA:lle tarkoitettua muistiota elintarvikeavun saamiseksi. Apua tuli aikanaan.

Kuusisella oli merkittävä asema SDP:n teoreetikkona ja hän oli mukana K. J. Ståhlbergin johtamassa komiteassa laatimassa maalle uutta valtiosääntöä. Ståhlbergin mielestä Kuusinen oli "aika lahjakas" mutta myös juonikas ja vallanhimoinen intoilija. Sekä Kuusinen että Gylling arvostelivat kärkkäästi eduskunnassa kesällä 1917 senaattori Väinö Tanneria. Edellinen kannatti vallankumoukseen ryhtymistä, mitä Josif Stalinkin tuli Suomeen suosittelemaan.

Luokkatovereista olivat muutkin liikkeellä syksyllä 1917. Erityisen lujille joutui Vaasassa Jääskeläinen, joka pelästyneen maaherran livistettyä virkapaikaltaan joutui vanhimpana virkamiehenä pitämään taloa pystyssä. Juuri ennen suurlakon päättymistä Jääskeläinen tilannetta rauhoittaakseen ryhtyi neuvonpitoon paikallisen punakaartin kanssa. Myöhemmin tätä pidettiin tarpeettomana kumarrusmatkana punikkien luo. Vaasan ruotsinkieliset vallaspiirit kantoivat hänelle muutenkin kaunaa, sillä Jääskeläinen oli eri yhteyksissä puolustanut suomenkielisille lain mukaan kuuluvia oikeuksia. Malja oli täyttynyt - Jääskeläinen luopui virastaan ja matkusti perheensä luo Oravisaareen. Tammikuussa 1918 hän liittyi Jyväskylän suojeluskuntaan. Samalla asialla oli Riti Laukkanenkin, joka oli Kuopiossa jo syksyllä alkanut harjoitella sotataitoja. Jääkäripataljoonan Zugführer Weijo odotteli kärsimättömänä Libaussa, mitä tuleman piti.

Jääskeläisen järkyttävä kohtalo

Tammikuussa 1918 itsenäisen Suomen hallitus koki tärkeäksi yhteiskuntarauhan ja järjestyksen palauttamisen. Eduskunnassa käsiteltiin hallituksen sotavoiman perustamista, mikä paljasti uudelleen ammottavan kuilun porvariston ja vasemmiston välillä. Sosialidemokraatit olivat joutuneet kuin tuuliajolle, vallankumousvoimien viemiksi. Kiihottuneita tunteita kuvasi Gyllingin hyökkäys hallitusta vastaan, joka oli muka syyllistynyt laittomuuksiin ja "provoseerasi kansalaissotaa". Pari päivää myöhemmin vallankaappaus Helsingissä oli tosiasia ja Mannerheimin johtama "operaatio vapaussota", venäläisten joukkojen riisuminen aseista Pohjanmaalla, oli alkanut.

Lyseon pojista näyttävimmin oli esillä Kuusinen, josta tuli kansanvaltuuskunnan eli punaisen hallituksen opetusministeri. Gylling ei ollut halunnut vallankaappausta ja jäi aluksi syrjään. Solidaarisuudesta puoluetovereita kohtaan hän kuitenkin helmikuussa tuli punaisen hallituksen finanssineuvonantajaksi, Suomen Pankin johtajaksi ja lopulta maaliskuussa rahaministeriksi.

Johannes Jääskeläinen oli sodan ensimmäinen uhri. Insinööri kun oli, hän oli seurannut Mannerheimin vetoomusta ja ilmoittautunut Pietarsaaressa toimivaan tykistökouluun. Sotilasura katkesi traagisesti kaksi päivää ennen rintamalle lähtöä. Maaliskuun 1. päivän iltana vietettiin Pietarsaaren Kaupunginhotellissa kosteata juhlaa jääkärien ja tykkimiesten sotaanlähdön kunniaksi. Humalaisten herrojen mieleen nousi into käydä oikeutta ja terästää järjestystä ammuttamalla vangittuina olevat kuusi työväenyhdistyksen aktiivia. Juristi Jääskeläisen huomautettua, ettei ihmisiä noin vain voi ampua ilman oikeudenkäyntiä. Eräät herroista totesivat Jääskeläisen olevan punaisten puolella, palauttaen mieleen Vaasan tapahtumat suurlakon aikaan.

Jääskeläinen pidätettiin saman tien. Jääkärimajuri Malmbergin johtama "oikeus" tuomitsi kuusi pidätettyä ja Jääskeläisen kuolemaan. Teloitus tapahtui ruotsalaisen komendantin eversti Hamiltonin käskystä aamun koitteessa. Häprällistä murhaa ei koskaan saatu selvitetyksi kunnolla lesken sitkeistä yrityksistä huolimatta.

Kunniaa ei ansaitse myöskään evankelis-luterilainen kirkko, sillä oli ylen vaikeaa löytää pappia siunaamaan vainajaa. Lyseon 100-vuotismatrikkelissa Jääskeläinen leimattiin virheellisesti punaisten suosijaksi. Uudemmassa matrikkelissa todetaan vain, että hänet teloitettiin valkoisten toimesta.

Suomen Talvisotaan osallistuivat rintaman vastakkaisilla puolilla eri Kuusinen ja Weijo. Otto Wille Kuusinen oli vuonna 1918 kapinanjohtaja, mutta kaksikymmentä vuotta myöhemmin hänestä tuli suuren luokan isänmaanpetturi Terijoen nukkehallituksen pääministerinä. Eversti Einari Weijo soti puolestaan JR 36 komentajana. Tammikuun 1940 suuren vastahyökkäyksen osana Weijon komentama Ryhmä Tykki sai aikaan niin sanotun Saarijärven motin.

Moni lyseolainen oli näissä draamoissa mukana. Mutta vuoden 1892 luokkatovereissa kuvastuu harvinaisella tavalla murhenäytelmä, jollainen Suomen vapautumisprosessista vuonna 1918 tuli.

Artikkeli on lyhennelmä ministeri Paavo Rantasen pitämästä esitelmästä keskiviikkona 17.9. Jyväskylän Klubilla.

Uusimmat

Pääkirjoitus

Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät sosiaalityössä

Kokoomus ja vihreät ehkä suurimmiksi

Jyväskylän radan pitää olla osa pääratahanketta

Onko Sitrasta nyt tullut ilmastohörhö?

Eurooppa tarvitsee Euroopan neuvostoa

Nimellä: Tapahtumajärjestäjät ovat löytäneet toisensa

Äänestäminen on myös nuorille keino vaikuttaa

Maailman megatrendit näkyvät Australiassa

Aikakausi vaihtui, tullipolitiikka palasi

Keski-Suomi yhteisvoimin koulukiusaamista vastaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.