Sanan mahtia ja vaikutusvaltaa

Kun minulle esitettiin ystävällinen kutsu tulla tähän tilaisuuteen käyttämään puheenvuoro, mietin vähän aikaa miksi juuri minä. Minähän ilmeisesti edustan sitä etelän kaunamediaa, jonka työstä "äänestäjät vaistoavat etenkin helsinkiläisen median asenteellisuuden, teloitusmentaliteetin". Se on "raatelevaa petojournalismia, jonka nälkä tyyntyy yleensä vasta kun on saatu poliittinen ruumis."

Toisaalta edustan sanomalehteä ja yhtiötä, jonka toiminnan taka-ajatuksia Erkki Laatikainen on aina myös julkisesti epäillyt. Usein perusteetta sen voin tässä vakuuttaa.

Lopulta oli helppo tulla siihen johtopäätökseen, että kutsu oli aivan ystävällinen, jolle myös osaan antaa suuren arvon.

Lehdet perustettiin vaikuttamaan

Keskisuomalaisen ja Helsingin Sanomien historiassa on yhteisiä kohtia. Eero Erkko oli päätoimittamassa Keskisuomalaisen edeltäjää Keski-Suomi -lehteä ennen kuin muutti Helsinkiin perustamaan Päivälehteä vuonna 1889 ja sen seuraajaa Helsingin Sanomia vuonna 1904.

Suomalaiset sanomalehdet perustettiin tuolloin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vaikuttamaan asioihin. Meillä toimittajakunnassa aivan liian pitkään hävettiin sanoa sitä, että journalismin tarkoitus on vaikuttaa asioihin. Mitä varten me olisimme olemassa, jos emme haluaisi vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Julkisuus on aina vallankäyttöä.

Sinä Erkki olet hyvä esimerkki siitä, että sanomalehti ja sen päätoimittaja ovat vahvoja vaikuttajia. Olet tehnyt pitkänä kautenasi paljon Keski-Suomen eteen. Olet ollut maakunnallisuuden puolestapuhuja jo silloin, kun se ei varsinaisesti ollut muotia. Olet tietenkin ollut myös vahva valtakunnallinen vaikuttaja.

On nimittäin niin, että Keski-Suomi toisin kuin sitä ympäröivät maakunnat Savo ja Pohjanmaa, ei omaa luontaista vanhaa heimoidentiteettiä vaan kyseessä on pikemminkin viime vuosisadan luomus, jonka rajatkin ovat ainakin meille pääkaupunkilaisille epämääräiset.

Tässä katsannossa Keskisuomalainen on ollut tärkeä maakunnan rakentaja. Itse asiassa voi perustellusti olla sitä mieltä, että ilman Keskisuomalaista ei olisi syntynyt Keski-Suomea maakuntana. Oma läänihän syntyi vasta 1960. Kehitys meni juuri toisinpäin kuin vaikkapa Savossa, jossa lehdet syntyivät vahvan maakuntahengen seurauksena.

Keski-Suomen puolesta härkäpäisestikin

Olet johdonmukaisesti pitänyt yllä Keski-Suomi -henkeä ja puolustanut sitä härkäpäisestikin, kun läänejä lakkautettiin 1990-luvun puolivälissä. Siinä mielessä olit tietenkin oikealla asialla, että nimenomaan Keski-Suomelle läänillä oli merkitystä, vaikka läänit sinällään joutavatkin historian lehdille.

Suomalaisen sanomalehdistön kannalta elinvoimainen ja laadukas maakuntalehdistö on lehdistön selviytymisen elinehto myös tulevaisuudessa, kun mediamaailman myllerrys aikanaan täysillä ehtii Suomeenkin.

Tarvitaan tietenkin uskoa teknologian kehitykseen ja internetin antamien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja tässä suhteessa sanomalehdillä ja muilla viestimillä on vielä paljon tekemistä. Vielä on tehty tällä alueella Suomessa kovin vähän. Sanomalehti liiketoimintana on ollut hyvää ilman näitäkin panostuksia. Mutta onko se sitä myös tulevaisuudessa, jos emme osaa investoida oikein?

Teknologia ei kuitenkaan yksin riitä. Toimittaminen, sisällön tekeminen on ja pysyy ihmisen työnä. Tulevaisuus ratkaistaan sillä lyhyellä janalla, joka ihmisellä on kahden korvan välissä; tarvitaan nykyistä enemmän näkemystä ja arviota; tarvitaan uskoa siihen, että asioita voidaan muuttaa parempaan ja yhteiskuntaa oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Media kokonaisuudessaan ei voi eikä saa alistua vain kehityksen seurailijaksi ja myötäilijäksi eikä siitä Erkin aikana Keskisuomalaisessa ole ollut pelkoakaan.

Särmää ja suoraa puhetta

Nuoruuteni yksi suosikkikolumnisti oli amerikkalainen Walter Lippman, jonka tekstejä Helsingin Sanomissa julkaistiin. Olen siis koko ikäni lukenut Helsingin Sanomia. Lippman oli tarkkakatseinen kansainvälisen politiikan tarkkailija, joka ensimmäisenä käytti termiä "kylmä sota".

Lippman kirjoitti kerran yhden mietelmän, joka on pysyvästi jäänyt mieleeni. Se koski erehtymistä. Lippman oli vakaasti sitä mieltä, ettei journalisti voi olla aina oikeassa. Mutta Lippmanin mukaan sellainen journalisti, joka pidättää hengitystään ja vaikenee, ei ole journalisti lainkaan.

Erkki Laatikaisen tekstin lukijat eivät - ja tästä olen aivan varma - ole läheskään aina samaa mieltä kirjoittajan kanssa, mutta tekstin he lukevat, koska tekstissä on särmää ja suoraa puhetta. Erkki ei todellakaan kuulu niihin, jotka pidättävät hengitystään ja ovat hiljaa. Lukijoiden kiitos kuuluu tässä kohdin Erkille itselleen.

Laatikainen ja Ihalaisen miehet

Luin taannoin Keskisuomalaisen historiikin "Painetun sanan elämää", jonka on kirjoittanut Lasse Kangas. Kirjassa on kiehtovasti kerrottu Erkin tie savolaiselta tilalta Keskisuomalaisen päätoimittajaksi vain 28-vuotiaana. Voin hyvin sanoa vain, sillä tulin itse Helsingin Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi runsaat 17 vuotta sitten vain 42-vuotiaana. Mutta virka opettaa päätoimittajia kuten muitakin ihmisiä.

Erkki on kulkenut ns. pitkän tien kansalaiskoulusta ammattikoulun kautta opistoon sieltä yhteiskunnalliseen korkeakouluun ja lopulta maisteriksi Tampereen yliopistosta. Erkin tarina on hyvä osoitus yhdestä suomalaisen yhteiskunnan voimavarasta, nopeasta säätykierrosta. Tarinaa lukiessani mieleeni tuli väistämättä toinen keskisuomalainen suku, joka on tullut syrjäkylästä, nimittäin sosiaalidemokratian vahvat miehet Ihalaiset, joiden elämää Sdp:n kulissimies Maunu Ihalainen on muistelmissaan aidolla tavalla kuvannut.

Hyvä siirto ennen muita

Lasse Kankaan kirjasta tulee esiin myös poliitikko Laatikainen. Erkki ei ole peitellyt keskustalaisuuttaan. Onhan hänellä myös puolueen kultainen ansiomerkki. Kuitenkin Erkki irrotti Keskisuomalaisen puolueen äänenkannattajan roolista kauan ennen kuin muut maakuntalehdet tekivät samanlaisen ratkaisun. Se oli hyvä siirto, sillä maakuntalehti menestyy paremmin, jos sen sisältölinja vastaa yleislehden linjaa, mutta pitää tiukasti maakunnan puolta.

Erkki on surutta käyttänyt vaikutusvaltaansa. Hän on esimerkiksi tehnyt Paavo Vesterisestä kansanedustajan, ollut vahvana vaikuttajana tekemässä Anneli Jäätteenmäestä keskustan puheenjohtajaa. Omaa reviiriään hän on paaluttanut myös arvostelemalla keskustan johtajia, esimerkiksi Esko Ahoa ja Matti Vanhasta. Puolueen linjaa ei voi Erkin kirjoituksista päätellä.

Mauno Koivistoa vastaan Erkki kävi nimimerkki Kunto Kalvan avulla, mutta Martti Ahtisaari sai aivan päinvastaisen kohtelun jo ennen Kosovon neuvotteluja, jotka vasta nostivat silloisen tasavallan presidentin maineeseen.

Johtaminen on vaikea taiteen laji

Sanomalehden toimituksen johtaminen on vaikea taiteen laji. Työtoverit ovat parhaimmillaan luovia yksilöitä, hankaliakin ja heitä on usein vaikeata johtaa. Käskemisen tie on usein komea, mutta se on helposti kovin lyhyt. Erkki on näiden runsaan 33 vuoden käyttänyt molempia ja aika hyvällä menestyksellä, täytyy myöntää. Itse en olisi ihan kaikkea uskaltanut Helsingissä kokeilla, mutta näyttää kuitenkin toimineen täällä Jyväskylässä.

Erkki on päätoimittajuuden ohella myös toimitusjohtaja. Helsingin Sanomien äskeisessä haastattelussa hän sanoo, että monista vastuista tärkein on ollut taloudellisen tuloksen varmistaminen.

Jos tällaisessa puheessa voi sanoa olevansa hieman eri mieltä juhlavieraan kanssa niin lehden kannattavuutta kyseenalaistamatta sanon olevani eri mieltä. Mielestäni lehden vastaavan päätoimittajan keskeinen vastuu on nostaa lehdessään esille kysymyksiä, jotka ovat kaikille ilmeisiä muutaman vuoden päästä, mutta jotka pitäisi löytää tämän hetken maailmasta. Hyvän lehden pitää osata vastata lukijoiden kysymyksiin, mutta myös sellaisiin kysymyksiin, joita lukija ei edes ymmärrä kysyä.

Ystävämme Erkki ja hyvät juhlavieraat, olemme täällä juhlistamassa yhden pitkän työuran päättymistä. Tämä työura on poikkeuksellinen hyvin monella tapaa. Olet työlläsi edistänyt maakunnan asioita ja maakunnan menestystä. Se on ollut tärkeätä työtä.

Omasta näkökulmastani voin sanoa, että olet kunnialla hoitanut sanomalehdistön asiaa lehdistön perinteisessä hengessä.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen piti yllä olevan puheen päätoimittaja Erkki Laatikaisen kunniaksi pidetyillä Maakuntapäivällisillä keskiviikkona Jyväskylässä. Otsikointi toimituksen.

Uusimmat

Pääkirjoitus

Uusi Valtiontalo lisää keskustan vetovoimaa

Vaaleissa nousee paljon uusia kasvoja

Sote-uudistuksen valmistuminen yhä epäselvää

Saudiprinssin salkku painaa Aasiassakin

Brexit koettelee brittien sisä- ja ulkopolitiikkaa

Kokoomus vielä mukana pääministerikamppailussa

Putinilta kuultiin nyt maltillinen linjapuhe

Berner ja Sipilä myrskyssä, tällä kertaa aiheetta

Nyt mitataan populismin demokraattisuutta

Selviämisasema viitoittaa polkua päihteettömyyteen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.