Syömisen ei pitäisi olla pelkojen aihe

Ruokaskandaalit seuraavat Suomessa toisiaan. Hevosenlihakohu ehti välillä jo laantua, mutta nyt markkinoilta vedetään varotoimena Lagerblad Foodsin mahtipullia. Lihapullissa on Hollannista tuotua naudanlihaa, jonka alkuperäismerkinnöissä elintarviketurvallisuusvirasto Evira on havainnut epäselvyyksiä. Samaan aikaan selvitellään hulluruohoa sisältäneiden Rainbow-pannuvihannesten aiheuttamia myrkytystapauksia. Kuluttajapuolelta lähtenyt hulluruoho-jupakan selvittely ennätti jo virittää isoveli valvoo -keskustelunkin.

Hyvä kuitenkin, että edes joku valvoo. Byrokratia maksaa itseään takaisin kansanterveytenä. Evirassa terveydelle vaarallisten ainesosien löytyminen elintarvikkeista on arkipäivää. Viime vuonna Evira teki EU:n hälytysjärjestelmään 105 ilmoitusta terveydelle vahingollisista elintarvike- ja rehueristä. Niistä 81 koski elintarvikkeita.

Valtioneuvoston tuore selonteko elintarviketurvallisuudesta vie ruokahalun. Tulevaisuudessa ruokaturvallisuuteen liittyy monia uhkia. Epävakaa tai taantuva taloustilanne johtaa rikollisen toiminnan kuten petosten ja väärennösten lisääntymiseen yhä kansainvälisemmäksi ja verkottuneemmaksi muuttuvassa elintarvikeketjussa. Pahimmillaan harmaan talouden ruokabisneksessä voitontavoittelu syrjäyttää yhteiskuntavastuun. Kiina skandaaleineen on varoittava tulevaisuudenkuva.

Keskisuomalainen kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) muistuttaakin, että mitä pitempi elintarvikkeiden toimitusketju on, sitä helpommin väliin mahtuu hämärämiehiä (Ksml 24.5.). Kalmari on jättänyt eduskunnassa lakialoitteen ruuan pakollisista alkuperämerkinnöistä.

Ruokamarkkinoiden turvallisimpia tuotteita ovat alkuperältään tunnetut ja hyvin valvotut kotimaiset elintarvikkeet, erityisesti lähi- ja luomuruuat. Ruuan maailmanmarkkinoilla jyllää kuitenkin suuruuden ekonomia: elintarvikkeiden rahtaaminen maailman ääristä on edullisempaa kuin oma tuotanto. Elintarvikeomavaraisuutemme hupenee väistämättä, kun maatilojen määrä Suomessa vähenee noin 2500 tilan vuosivauhtia.