Asekauppa kannattaa

Viisi suurinta aseiden viejää pyörittävät kolmea neljäsosaa koko bisneksestä, kirjoittaa Tapani Luotola.

Kansainvälinen asekauppa kukoistaa aina, elääpä maailmantalous sitten mitä vaihetta tahansa. Tämän todistaa jälleen kerran Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin raportti.

Koko maailman asekauppa kasvoi myös viiden viime vuoden aikana. Yhdysvallat on edelleen maailman suurin aseiden viejä ja Venäjä on yhtä selvä kakkonen. Kolmanneksi on noussut Kiina, joka lähes tuplasi raskaiden aseidensa viennin viidessä vuodessa.

Suurvaltojen osuus asekaupasta on vain kasvanut. Yhdysvaltojen osuus koko maailman asekaupasta on kolmannes ja Venäjän neljännes. Kiinan jälkeen maailman asekauppamarkkinoilla neljäntenä ja viidentenä olevien Ranskan ja Saksan osuus laski. Putoajiin kuului myös aiempi suuri aseiden myyjä Ukraina.

Koko maailman asekauppa kasvoi vuosina 2011–2015 edelliseen viisivuotisjaksoon verrattuna 14 prosentilla. Viisi suurinta aseidenviejämaata pyörittävät lähes kolmea neljäsosaa koko maailman asekaupasta.

Venäjän asekaupan määrä on laskenut viime vuosina Ukrainan kriisistä langetettujen pakotteiden vuoksi, ja Venäjä on alkanut etsiä tuotteilleen uusia markkinoita. Aiemmin Kiina oli myös suuri aseiden tuoja, mutta Siprin tarkastelemalla viisivuotisjaksolla Kiinan asetuonti laski neljänneksellä ja vienti kasvoi 88 prosenttia. Luvut kertovat Kiinan luottamuksesta omaan aseteknologiaansa, vaikka maailman aseviennin kokonaiskakussa Kiina hieman alle kuudella prosentillaan on yhä pikkutekijä.

Aseiden ostajien markkinoilla korostuvat kriisialueet ja väkiluvuiltaan suurten, toisilleen vihamielisten maiden hankinnat. Etelä-Kiinan merellä Kiinan kanssa kiistelevä Vietnam seitsenkertaisti asehankintansa edelliseen viisivuotiskauteen verrattuna. Tärkeitä ostajia ovat myös Intia, Pakistan ja Saudi-Arabia.

Saudi-Arabia oli Intian jälkeen suurin aseiden ostajamaa. Saudien raha tuntuu kelpaavan kaikille, vaikka asiakkaana on naapurissaan Jemenissä sotaa käyvä maa, joka ruoskituttaa julkisesti toisinajattelijoitaan. Viime kuussa Saudi-Arabia järjesti joukkoteloituksen, jossa teloitettiin myös oman shia-vähemmistön hengellisiin johtajiin kuulunut imaami Nimr al-Nimr.

Suomi myönsi viime vuonna seitsemän vientilupaa sotilastarvikkeille Saudi-Arabiaan ja hyväksyi Saudi-Arabian kanssa laaditun yhteisymmärryspöytäkirjan puolustusmateriaaliyhteistyöstä.

Suomen suurimmassa asekaupassa Saudi-Arabiaan (Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmät) vientilupa nimeää aseiden loppukäyttäjäksi Saudi-Arabian kansalliskaartin. Tämän yli 100 000 sotilasta käsittävän erillisarmeijan tehtävänä on kuningashuoneen suojelu valtion sisäisinä turvallisuusjoukkoina.

Kaarti on miehistöä myöten valittu kuningashuoneelle uskollisista sunniheimoista. Arabikevään kuohunnoissa saudien kansalliskaarti kävi muun muassa naapurimaassa Bahrainissa kukistamassa maan shia-enemmistön mielenosoituksia.

Suomessa voi toki aina sanoa, että Saudi-Arabialle aseita myyvät monet muutkin maat, Yhdysvallat etunenässä. Rauhantutkimusinstituutti Siprin mukaan sotilasaseita saudeille myy toistakymmentä länsieurooppalaista maata.