Betsetistä historiikki, Kulmunista ruma arvio

Kyyjärven tulevaisuutta yritetään ratkoa kuntaliitoksilla, mutta paikkakunnan suurimman teollisen työnantajan tulevaisuus on sen omissa käsissä. Sitä todistaa uskottavasti juuri julkaistu kirja: Betsetin polku 1950–2020.

Historian kirjaaminen muistiin on arvostettavaa. Betsetin historiikki on asiapitoinen kuvaus siitä, kuinka kolmen miehen – Arvo Oikari, Mikko Ala-Oikari ja Toivo Löytönen – pienestä maanviljelyksen ohessa harrastamasta sementtityöstä syntyi Kyyjärven Sementtituote, sittemmin Betset. Betset nousi vuonna 2018 liikevaihdoltaan maan kolmanneksi suurimmaksi Betoniteollisuus ry:n jäsenyritykseksi.

Viime vuonna yhtiössä oli 625 työntekijää, joista Keski-Suomessa 161. Liikevaihto nousi 125 miljoonaan euroon.

Vaikka kirja on diplomi-insinöörin ( Vesa Tompuri) kirjoittama, se on myös Kyyjärven ja osin myös eteläisen Suomen kulttuurihistoriaa kuvaileva teos. Betonirakentamisen vaiheet tulevat hyvin esille. Suuret julkiset kohteet seuraavat toistaan ja pääkaupunkiseudun rakentaminen on myös esillä. Betsetin tuorein suuri keskisuomalainen kohde on uusi Keski-Suomen keskussairaala.

Kirjassa nousee esille hauskoja yksityiskohtia. Vaikkapa se, että Kyyjärven vuonna 1954 valmistunut kirkko on betonirunkoinen. Materiaalivalinta oli kirkon runkoon tuohon aikaan poikkeuksellinen.

Historiikeilla ja historiakirjoilla voi olla myös jälkikäyttöä. Kauko Sorjonen lähetti vuonna 2008 valmistuneen Risto Lindstedtin kirjoittaman Mesenaatti Kauko Sorjonen -kirjan minulle postissa, kun hän oli lukenut tammikuun lopussa kirjoittamani kolumnin. Siinä harmittelin, että yliopistojen pääomittamisessa suurimpia voittajia ovat helsinkiläiset yliopistot ja korkeakoulut, sillä maakunnissa ei ole riittävästi vahvoja yhtiöitä, jotka voisivat pääomittaa yliopistoja.

Sorjonen oli merkinnyt kirjasta sivun 133. Siinä kerrottiin, kuinka Sorjonen poltti näppinsä Savossa, kun hän ja hänen yhtiönsä tukivat Kuopion yliopistoyhteisöä lahjoituksin. Seitsemän vuoden oikeudenkäyntien jälkeen Sorjonen vapautettiin syytteistä, mutta hän ei silti vetänyt Suomen lippua silti salkoon. Hän odotti joltakin anteeksipyyntöä. Se jäi saamatta.

Sorjosen säätiö on myös kirjanteon tukija. Viime vuoden lopulla tuli ulos esimerkiksi Kimmo Sorkon kirjoittama Raskas patteristo 27:n 1941–1994 -historia.

Hallituksessa on jännitteitä. Suomen Kuvalehti kertoo, että pääministeri Sanna Marin (sd.) pitää valtiovarainministeri Katri Kulmunia (kesk.) ”maanvaivana”. Kulmuni on myös ”itsepäinen ja epävarma”.

Marin epäilee myös Kulmunin kykyjä. SDP:n sisäpiiristä viestittiin lehdelle, että ”Sanna ei luota Katriin, ei missään asiassa”.

Jos näin on, hallituksen tilanne on huono. Marinin sanoiksi väitetyt ilmaukset ovat niin loukkaavia, että Kulmuni ja keskusta joutuvat niihin vastaamaan. Ellei pääministeri sitten kiistä kerrottua.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Nimellä

Pesukoneemme on ikuinen

Tiukat paikat ovat tuttuja suomalaisille

Miksi mestarin katse on haalistunut?

Laitapopulistit häviävät nyt vanhoille puolueille

Kotimainen nuori vs. ukrainalainen aikuinen

Eikö keskusta puolusta lentoja maakuntiin?

Kiinan johto kiristää nyt kurinpitoruuvia

Betsetistä historiikki, Kulmunista ruma arvio

Meidän jutuissa näkyy järjestöjen digiloikka

Viekö Marin SDP:tä kohti uutta suuruutta?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.