Jospa mekin myisimme puhdasta ilmaa purkissa

Lomailin viime viikolla Islannissa. Maailman pohjoisimman pääkaupungin Reykjavikin matkamuistomyymälät pursusivat islantilaisia villapaitoja, laavakivikoruja ja skandinaavisen muotoilun brändituotteita, kuten Iittalan astioita.

Muumimukien kanssa aasialaisten matkailijoiden suosiosta kilpailivat 990 Islannin kruunun eli reilun kahdeksan euron arvoiset säilykepurkit. Ne sisälsivät puhdasta islantilaista ilmaa. Luit aivan oikein: ilmaa purkissa!

Tottahan islantilainen ilma on luonnossa todella raikasta, ilo sitä oli suomalaisenkin hengittää laavakivipeltojen keskellä tuikean merituulen puhalluksessa. Hengityssuojien kanssa kulkeville aasialaisille kokemus on varmasti huikea.

Mutta on sitä puhdasta ilmaa Suomessakin – tutkitusti maailman puhtainta.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime vuonna aineiston, jossa on mitattu pienhiukkasten määrää sadassa eri maassa vuosina 2008–2014. Maailman huippuja ovat Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Euroopassa ilma on puhtainta Ruotsissa, Islannissa, Virossa – ja Suomessa.

WHO:n mukaan Ilmatieteen laitoksen Pallaksen Sammaltunturilla sijaitseva mittausasema on yksi paikoista, joilla mitataan maailman puhtainta ilmaa. Yhtä puhdasta on myös Islannin Hafnarfjördurissa ja Uuden Seelannin Te Anaussa. Pienhiukkaspitoisuudet jäävät alle 4 µg/m3.

Vaatimattomuus vaivaa meitä muutenkin luonnonvarojemme hyödyntämisessä.

Lähes kaikki maamme metsän antimet kelpaisivat luomuksi, jolloin niistä saisi nykyistä huomattavasti paremman hinnan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa arvioidaan, että luomusertifikaatti kasvattaisi metsistä kerättyjen raaka-aineiden kysyntää ja hintaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla (Savon Sanomat 7.1.).

Luonnontuotteista merkittävin vientituote ovat marjat. Niiden jatkojalostus on vielä kysyntään nähden vähäistä. Luomusertifiointi nostaisi kannattavuutta, sillä luomumarjan hinta jatkojalosteissa on tavanomaista marjaa korkeampi. Myös kosmetiikka- ja lääketeollisuus haluaisi metsien luomuraaka-aineita nykyistä enemmän.

Suomen metsistä jopa 97 prosenttia olisi sertifioitavissa luomuun ilman, että nykyisiä metsänhoitokäytäntöjä tarvitsisi muuttaa. Vain muutamalla prosentilla metsäpinta-alasta käytetään lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita, jotka ovat luomussa kiellettyjä. Talousmetsien käsittelyä, kuten hakkuita, ei ole luomusäädöksissä rajattu.

Heikosti hyödynnämme myös pohjavesiämme, vaikka suomalaisen veden laatu kuuluu maailman parhaisiin. Suomen pohjavesivarannoista hyödynnetään vain murto-osaa; pumpatusta määrästä suoraan pulloon päätyy alle 0,1 prosenttia (Maaseudun Tulevaisuus 13.1.).

Eiköhän tempaista Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi ja heitetä pois turha vaatimattomuus! Pistetään metsät luomuksi, ilmaa purkkiin ja vettä luksusbrändiksi nimettyyn pulloon.

Kirjoittaja on varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Nimellä

Kolumni: SDP:n Marin purkaa Jyväskylän junamottia

Kolumni: Hävikkiviikon huipentaa nyt lähiruoan lauantai

Kolumni: Taantuuko Suomi entiseksi koulumaaksi?

Zelenskyin haasteet ovat ulkoisia ja sisäisiä

Kuusi kieroa konstia ja monta vielä jemmassa

Jakautuuko nuoriso sittenkään kahtia?

Tehtaisiin kasvoi kiinni

Sipilää kunnioitettiin, vastakohta valittiin

Kolumni: Kirja on suurenmoinen käyttöliittymä

Kopiokone on kuin afrikkalainen kaivo

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.