Kolumni: Juhannuspommi yllätti Yle-Suomen

Kun pääministeri Sanna Marin (sd.) twiittasi juhannusaattona, että ”nyt on oikea aika lähteä mökille”, Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kiiruhti suitsuttamaan: ”Hieno toivotus ja suositus, sitä on mukava noudattaa.” Ylä-Anttila on entinen kokenut päätoimittaja ja nykyisin toimitusjohtaja. Hän poikkeaa useimmista journalisteista siinä, että hän ui mielellään myötävirtaan tärkeässä asemassa olevien päättäjien kanssa.

Nyt Ylä-Anttilalla olikin syytä mielistellä pääministerille. Yleisradio oli tullut yllätetyksi.

Kansanedustajat ja puolueet ovat olleet Yleisradion taskussa. Vain perussuomalaiset ovat asennoituneet kriittisesti. Tuoreen Reuters-raportin mukaan suomalaiset pitävät Yleä virhervasemmistolaisimpana mediana.

Ylen johto ei osannut arvata, että Euroopassa suomalaisen Yleisradion roolissa voitaisiin nähdä ongelmia.

”Juhannuspommi”, kirjoitti Ylä-Anttila, kun liikenne- ja viestintäministeriö oli kertonut valmistelevansa Ylen lakiin muutosta.

Näin kävi, koska Euroopan komissio vaati Suomea tarkentamaan Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona ja muuttamaan yhtiötä koskevaa sääntelyä EU:n valtiontukisäännösten mukaisiksi. EU:n mukaan tekstimuotoiset uutiset eivät kuulu julkisen palvelun tehtävään.

Yle on panostanut verkkouutisointiin. Radiota ja televisiota tehnyt toimitus on istutettu kirjoittamaan uutisia verkkoon.

Ulkopuolisten arvioiden mukaan Yle käyttää verkkouutisointiin 30–40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on paljon enemmän kuin yksikään kaupallinen media voi verkon tekemiseen käyttää.

Ylellä on 500 miljoonan euron verotulojen takia huikea resurssiylivoima. Se onkin onnistunut nousemaan kolmanneksi luetuimmaksi verkkolehdeksi. Tätä komissio pitää epäterveenä kehityksenä. Ylen verkkolehti saattaa aiheuttaa niin sanotun syrjäytymisvaikutuksen. Palataan siihen myöhemmin.

Valtiollisen median vahva asema heikentää riippumattoman kaupallisen median asemaa. Euroopassa on esimerkkejä, joissa riippumaton media on joutunut valtiomedian kukistamaksi. Näin on vaikkapa Unkarissa ja Venäjällä. Riippumattoman median heikkeneminen ja valtiomedian vahvistuminen rapauttaa demokratiaa.

 

Medialiitto teki kolme vuotta sitten pitkän jahkaamisen jälkeen komissiolle kantelun Ylen tekstimuotoisista uutisista. Kaupallista mediaa edustava liitto päätyi ratkaisuun, kun poliitikot tuntuivat aina lähtökohtaisesti puolustavan Ylen asemaa. Ylen roolista käyty keskustelu ei johtanut Suomessa mihinkään.

Medialiitto palkkasi lakimies Mikko Alkion, jolla on poliittista taustaa keskustasta. Alkio teki perusteellista työtä. Ylen tekstimuotoisten uutisten määriä seurattiin ja verrattiin muiden maiden yleisradioyhtiöiden toimintaan. Yle osoittautui erilaiseksi kuin useimmat muut. Yle teki paljon tekstimuotoisia uutisia. Ylen verkkosivuilla oli yhtä paljon tai enemmän tekstimuotoisia uutisia kuin Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä tai Keskisuomalaisessa. Ylen jutut olivat pitkiä eli luonteeltaan sanoma- ja aikakausilehtien juttuja.

Kun Medialiitto valmisteli kantelua EU:lle, ryhmän aktiivinen jäsen oli Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen. Nyt hän on Ylen päätoimittaja.

 

”Ei tätä ns. perusuutispalvelua olla ymmärtääkseni rajoittamassa”, Ylä-Anttila kirjoitti viime viikolla.

Alkion mukaan asia ei ole näin. ”Suomessa on ollut vallalla käsitys, että valtiontuki Ylen sanoma- ja aikakausilehtimäiselle sisällölle olisi mahdollista. Tämä käsitys on kuitenkin väärä. EU-lainsäädäntö on tässä hyvin selkeä, eikä komission kanta tässä suhteessa ollut lainkaan yllättävä.”

Alkion mukaan Ylen tekstipohjainen sisältö voi olla vain pienimuotoista ja täydentävää suhteessa audiovisuaaliseen sisältöön. Sääntelyä ei voi myöskään kiertää liittämällä tekstimuotoisiin uutissisältöihin lyhyitä ääni- tai kuvaklippejä.

 

Tutkijat ovat väitelleet syrjäytymisvaikutuksesta. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa julkinen palvelu korvaa kaupallisen median käyttöä.

Ylen lain perusteluissa arvioidaan: ”Koska ihmisten aika ja varallisuus ovat rajallisia, on todennäköistä, että julkisen palvelun mediaan käytetyt resurssit alkavat tietyn pisteen jälkeen syrjäyttää kaupalliseen mediaan käytettyjä resursseja”.

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Minna Koivula kirjoitti Journalistissa, että tuoreen tutkimuksen mukaan julkisen palvelun media ei vaikuta negatiivisesti kaupalliseen mediaan.

Syrjäytymisvaikutus on asian ytimessä. Ehkä sitä voi konkretisoida kysymällä, miten käy, jos risteyksessä on neljä kauppaa ja kolmessa niissä ruoka maksaa ja isoimmassa se on ilmaista.

Yle-lain luonnos on lausunnoilla. Syksyllä se menee eduskuntaan. Silloin nähdään, voittaako Suomessa hyväsisko- ja veliverkosto vai länsimainen demokratia sekä eurooppalainen oikeusvaltio.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Nimellä

Kolumni: Gallupit eivät vielä kerro suosikkeja

Koronan jälki näkyy myös vaaliuurnilla

Käyvätkö Kulmuni ja Saarikko ison ottelun?

Minne katosivat ulkoministerit?

Luontoa on helpompi hävittää kuin palauttaa

Kolumni: Juhannuspommi yllätti Yle-Suomen

Lomailijan luksus löytyy nyt läheltä

Ehkä maailma vielä muuttuu paremmaksi

Erämuseosta matkailun veturi Viitasaarelle

Kolumni: Nopeat käänteet söivät Kulmunin uskottavuutta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.