Kun uutislehdestä tuli naistenlehti

Helsingin Sanomat näyttää täyttävän digitaalisen etusivunsa ihmissuhde- ja seksijutuilla sekä 2000-luvun sirkkeli-orvoilla. Uutiset ovat jääneet taka-alalle.

Kuinka ruskea rasva auttaa pysymään hoikkana, julisti Helsingin Sanomien verkko- ja digilehti pääuutisenaan torstai-iltana. Vielä vuosikymmen tai kaksi sitten laatusanomalehden maineesta ylpeä Helsingin Sanomat ei olisi tällaista juttua pääuutisekseen nostanut.

Mediamurros on kolhinut uutismediaa yli 15 vuotta. Internet toi tarjolle uutisia runsaasti – ja ilmaiseksi. Siitä on seurannut mediayhtiöille vaikeuksia. Yhtiöitä on kaatunut ja ostettu. Myös lehtiä ja tv:n uutisohjelmia on supistettu, ostettu, vaihdettu ja lopetettu. Helsingin Sanomatkin on menettänyt roimasti paperilehden levikkiä. Viime vuonna paperilehden levikki oli 234 000 kappaletta, kun vuonna 2000 se oli 447 000 kappaletta. Murros muuttaa mediaa. Entiset ekologiset lokerot ovat murskaantuneet ja mediat etsivät uutta elinpaikkaa.

Mediamurros näyttää jatkuvan länsimaissa ainakin ensi vuosikymmenen puoliväliin saakka. Tulemme näkemään monenlaisia tapoja, joilla uutismediat yrittävät kerätä itselleen vakaan yleisön ja tulot. Vielä emme ole vaiheessa, jossa tietäisimme, mitkä mediat ovat lopulta elinkelpoisia. Siksi kokeilut ja erilaiset ratkaisut ovat yleisiä. Yhdysvalloissa näyttää siltä, että suuret uutissanomalehdet, kuten New York Times, onnistuvat digitalisaatiossa. Ne tekevät vahvaa ja kovaa uutistyötä digiin.

Helsingin Sanomat näyttää valinneen hieman toisen tien. Se nostaa niin sanottuina timanttijuttuina esille etupäässä ihmissuhteista, terveydestä ja hyvinvoinnista kertovia juttuja. Näitä aihepiirejä lehti vieroksui vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta esimerkiksi maakuntalehdissä ne ovat olleet melko yleisiä jo 1990-luvulta lähtien.

Lukijatutkimukset kertoivat silloin, että terveys on kolmen eniten lukijoita kiinnostavan aihepiirin joukossa. Esimerkiksi Sunnuntaisuomalaisessa ihmissuhdejutut olivat sen perustamisvaiheessa 20 vuotta sitten vahvasti esillä.

Sanomissa uutisvoittaja on Ilta-Sanomat. Se kertoo uutiset nopeasti, kun taas Helsingin Sanomien digitaaliversiossa uutiset saattavat hukkua alle 40-vuotiaita naislukijoita tavoittelevan ihmissuhdemössön alle. Paperilehdessä ja näköislehdessä Helsingin Sanomat on säilyttänyt perinteisen uutispainotuksen. Paperilehden pääuutissivulla asiat painotetaan myös niiden tärkeyden perusteella eikä vain klikkejä tai koetilaajia tuoviin digimittareihin nojaten.

Jatketaan torstai-illan HS:n digiversion lukemista. Etusivulla vyöryvät vastaan seuraavat otsikot: ”Kympin tyttö sairastui ylioppilaskokeen alla”, ”Suomalaistutkijat löysivät ihosyövästä uutta tietoa” ja ”Yksi tapa parantaisi jokaisen parin seksielämää sanoo seksipositiivinen feministi Essi Tammimaa”.

Urpo Lahtisen perustama Hymy teki levikkiennätyksensä 1960- ja 1970-luvuilla sisällöllä, joissa sekoitettiin ihmissuhdejuttuja, sensaatiojuttuja, terveyttä sekä koskettavia ihmiskohtaloita. Lisäksi laitettiin ripaus seksiä ja jopa pornoa. Tällä konseptilla aikakausilehdissä tehtiin hetkellisiä ennätyksiä myös sellaisissa lehdissä kuin Nykyposti ja Pikajuna.

Iltapäivälehdet kopioivat mallia. Niissä opittiin, että mitä karumpi ihmiskohtalo oli, sitä luetumpi juttu on. Toimittajat haravoivatkin ”sirkkeliorpoja” kaikin keinoin.

”Iida Åfelt, 25, odottaa lasta, jonka isästä ei ole varmuutta”, kertoi HS:n otsikko kuvan kanssa. Juttu laittoi monen vähän konservatiivisemman ihmisen kokemaan myötähäpeää, sillä juttu oli näkyvästi esillä pääsiäisenä.

HS onkin onnistunut löytämään nykyajan sirkkeliorpoja ja tarjoilee niitä ulos vihervasemmistolaiseen maailmankuvaan sopivasti.

Palataan jälleen torstain digilehden etusivulle: ”Johanna vietti vuosia miettien, mitä hänen 16-vuotiaasta asti kovia huumeita käyttänyt poikansa parhaillaan tekee”.

Seuraavissa otsikoissa lehti kyselee, pitäisikö eutanasia sallia ja kuka on liberaali ja kuka konservatiivi. Sitten todetaan, että ”digitalisaatio on liian iso asia jätettäväksi nuorten miesten käsiin”.

Näkyvästi esillä on myös seksiä ja sairauksia: ”Annan miehellä oli salainen kumppani toisella paikkakunnalla, mutta sitten lapsi paljasti koko kuvion”, ”Suomalaisten vatsat ovat rikki, mutta miksi” ja ”Rautavaje väsyttää, mutta ei aina aiheuta anemiaa”.

Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori, helsinginsanomalainen Jussi Pullinen pohdiskeli Suomen Lehdistössä, että sanomalehtien osastojako kotimaahan, ta-louteen, kulttuuriin, urheiluun jne. on faksin aikakaudelta. ”Uutismedia on yhä hämmentävän usein organisoitu sen mukaan, kuka 1900-luvulla faksasi toimitukseen tiedotteita.”

Pullisen mielestä toimittajien pitäisi antaa suuria vastauksia ja maailmanselityksiä. Vierailijaprofessori unohtaa, että maailmanselitykset ovat lähes aina ideologisia ja uutisten tehtävä ei ole olla ideologinen selittäjä. Puoluelehtien aika meni jo.

Lehtien osastotkin muuten keksittiin sata vuotta ennen faksia.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Nimellä

Vahva valtio, vahva johtaja

Häijy virus nakertaa myös demokratioita

Gallup on kuin torikokous

Olisiko minusta vielä lapsenkaltaiseksi?

Minne katoaa kumi autojen renkaista?

Rutto? Elämää vain, siinä kaikki

Kuuban kaksi valuuttaa eriarvoistaa paikalliset

Suurkaupunkien huuma haihtuu

Olympiakisoista tuli taas ongelma Japanissa

Harrastuksen paloa poikkeusoloissakin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.