Malissa rauhaa on helppo horjuttaa

Malin hallituksen ja separatistien rauhansopimus vuodelta 2015 ei päättänyt islamistien sotaa.

Länsiafrikkalaisessa Malissa hyökättiin viikonloppuna rajusti Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaajia vastaan. Yksi YK:n Minusma-operaation rauhanturvaaja kuoli ja useita operaation sotilaita ja siviilejä haavoittui hyökkäyksessä YK:n tukikohtaan Timbuktussa. Hyökkääjät, ilmeisesti islamistit, käyttivät kranaatinheittimiä, raketteja ja autopommeja. Nelituntisen hyökkäyksen tavoite oli tuottaa mahdollisimman paljon tuhoa.

Kyseessä oli suurin yksittäinen ja huolella porrastettu hyökkäys kriisinhallintaoperaatiota vastaan Minusman viisivuotisessa historiassa ja jo kolmas hyökkäys tässä kuussa. Hyökkääjillä oli YK:n ja Malin armeijan asepuvut ja vastaavia tunnuksia ajoneuvoissaan, mutta autopommit eivät toimineet suunnitellusti.

YK raportoi maaliskuussa, että operaatiossa on vuoden 2013 jälkeen kuollut 162 ihmistä. YK:n käynnissä olevista operaatioista 13 000 hengen Minusma on verisin. Siihen osallistuu myös suomalaisia.

Malin levottomuudet alkoivat tämän vuosikymmenen alussa, kun Libyan johtaja Muammar Gaddafi syrjäytettiin. Häntä palvelleet Pohjois-Malin tuaregisoturit jäivät työttömiksi ja palasivat jatkamaan pitkää taisteluaan itsenäisestä Azawadin valtiosta Malin pohjoisosaan.

Uuden valtion perustajilla ei ollut pulaa raskaista aseista, toisin kuin Malin heikolla armeijalla. Mutta Azawadin vapautuksen kansallisen liikkeen MNLA:n menestyksellisen tuaregikapinan kaappasi pian aluksi liittolaisena esiintynyt islamistinen Ansar Dine -liike. Se ei halunnut rikkoa maan yhtenäisyyttä vaan alistaa sen kokonaan islamistiseen sharia-hallintoon.

Islamistien julmuudet ja historiallisen Timbuktun maailmanperintökohteiden tuhoamiset saivat entisen siirtomaaisäntä Ranskan, alueen muut maat ja YK:n aktiivisiksi. Ranska lähetti vuonna 2013 entiseen ”Ranskan Sudaniin” omia joukkojaan. Pian saman tekivät myös naapurimaat. Ylikansallisen operaation virallisti YK:n turvallisuusneuvosto.

Malin hallituksen ja separatistien rauhansopimus vuodelta 2015 ei päättänyt islamistien sotaa. Rauhanturvaajien lisäksi Malissa on yhä noin 4 000 Ranskan sotilasta. Silti pohjoisilla aavikoilla on levotonta, ja sota on läsnä muutenkin kuin vakavana sisäisenä pakolaisongelmana. Esimerkiksi tammikuussa yksittäinen maamiina surmasi 13 siviiliä lähellä Bonin kaupunkia Malin keskiosissa.

Malin menneet ja tuoreet tapahtumat muistuttavat suurpolitiikan kehityskulkujen linkittymisestä toisiinsa. Kun jossakin järjestetään asioita sotilaallisella voimalla, ongelmat purkautuvat usein muualla.

Gaddafin kaato näkyi Malin ajautumisena sisällissotaan ja nyt Syyrian pommitukset saattoivat laukaista Timbuktun hyökkäyksen.

Pohjoisen Afrikan levottomuuksien ja terrorin vyöhyke ulottuu Saharan aavikoilta kautta Sahelin alueen Afrikan sarveen ja Jemeniin yli Punaisen meren. Tuolla kaikenkarvaisten kiihkoilijoiden turvakaistalla maailmanpolitiikkaa tulkitaan usein hyvin yksioikoisesti.

Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.