Ruotsin vaaleissa ei kukaan ole takiainen

Vastakkainasettelut ovat auttaneet pieniä puolueita kasvattamaan kannatustaan.

Tänään järjestettävien Ruotsin valtiopäivävaalien alla suurin huomio on kohdistunut ruotsidemokraattien tulossa olevaan vaalivoittoon ja perinteisten valtapuolueiden ahdinkoon. Vaalien jälkeiseen vallanjakoon vaikuttaa kuitenkin olennaisesti myös pienempien puolueiden menestys. Ja siinä on viime viikkojen ja kuukausien aikana tapahtunut yllättäviäkin käänteitä.

Viidestä pienemmästä valtiopäiväpuolueesta vasemmistopuolue ja keskusta ovat matkalla kohti selvää vaalivoittoa. Gallupit ennustavat molemmille noin 10 prosentin kannatusta.

Ympäristöpuolue oli vielä keväällä vaarassa pudota parlamentin ulkopuolelle, mutta nyt gallupkannatus on noussut lähelle viime vaalien tulosta. Sama kohtalo uhkasi kristillisdemokraatteja, mutta nyt kyselyt kertovat kannatuksen jopa kaksinkertaistuneen elokuun aikana.

Myös liberaalit näyttäisi olevan matkalla hienoiseen vaalivoittoon.

 

Erilaiset vastakkainasettelut ovat auttaneet pieniä puolueita profiloitumaan ja kasvattamaan kannatustaan.

Sekä keskusta että vasemmistopuolue ovat pyrkineet asettumaan ruotsidemokraattien vastavoimaksi. Vasemmistopuolueessa ruotsidemokraatteja pidetään yhä rasisteina ja fasisteina ja keskustassa torjutaan jyrkästi kaikenlainen yhteistyö. Eurooppa-mieliset liberaalit ovat puolestaan asettuneet selväksi vastavoimaksi ruotsidemokraattien EU-kritiikille.

Ympäristöpuoluetta ja kristillisdemokraatteja on hyödyttänyt vaalien alla käyty väittely hallituksen esityksestä esikoulujen opetussuunnitelmaksi. Kristillisdemokraatit ovat arvostelleet sitä, että esityksessä sukupuoli nähdään ennen kaikkea kulttuurisena ja yhteiskunnallisena käsitteenä ja kannustetaan purkamaan sukupuolittuneita käytäntöjä. Debatin luonteva vastapuoli on ollut ympäristöpuolue, koska sillä on hallituksessa opetusministerin pesti.

 

Pienten puolueiden vaalituloksella on Ruotsissa poliittisen valtatasapainon kannalta suurempi merkitys kuin Suomessa. Tähän on ainakin kaksi syytä.

Ensimmäinen syy on blokkipolitiikka, jossa pienillä puolueilla on kullakin paikkansa isojen puolueiden liittolaisina tai tukipuolueina. Hallitusta muodostaessa blokin muodostavien puolueiden yhteiskannatus voi olla jopa tärkeämpää kuin yksittäisten puolueiden kannatus, ja silloin pienelle puolueelle annettu ääni on aivan yhtä tärkeä kuin isolle annettu.

Toinen syy on neljän prosentin äänikynnys, joka voi aiheuttaa yllätyskeikauksia blokkien tasapainoon. Esimerkiksi ympäristöpuolueen tai kristillisdemokraattien jääminen niukasti äänikynnyksen alle tekisi kertarysäyksellä merkityksettömäksi yli 200 000 toisen blokin puolesta annettua ääntä ja vaikuttaisi blokkien voimasuhteisiin erityisesti tasaisessa tilanteessa.

Suomen ja Ruotsin eroja havainnollistaa Timo Soinin taannoinen lohkaisu takiaispuolueista. Suomessa pieni puolue voi sellaiselta vaikuttaa. Ruotsissa osuvat paremmin vertaukset symbioosissa eläviin lajeihin.

Kirjoittaja on va. pääkirjoitustoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Taidekaupunki ja teollisuuskaupunki

Nostaako arvostus median ahdingosta?

Sukuyhtiö Otava nousi median järjestelijäksi

Suomi jakautuu veropuolueisiin

Kolumni: Romanian korruptiopaini heijastuu Suomeenkin

Sovun pitääkin syntyä ensiksi ihmismielissä

Sisäinen devalvaatio onnistui kerran

Avaruuden ikkunasta myös menneisyyteen

Nimellä: Isät ymmärtävät paremmin, että kaikesta ei tarvitse stressata

Kolumni: Orban haastaa keskusta-oikeiston yhtenäisyyden

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.