Sotilasparaati kelpaisi hyvin myös Trumpille

Sotilasparaatit ovat nyt in.

Tai oikeastaan ne ovat olleet sitä aina. Armeijat ovat historian vanhimpia järjestäytyneitä yhteiskunnallisia organisaatioita. Sotilasparaateja järjestettiin jo muinaisen Mesopotamian kulttuureissa – niillä on aina osoitettu ensisijaisesti sotilaallista voimaa ja tuettu hallitsijaa tai vallanpitäjiä.

Venäjän johtaja Vladimir Putin ei paraateja nureksu. Venäläissotilaiden iso paraati nähtiin Moskovan Punaisella torilla viimeksi marraskuussa.

Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un marssitti tuhansia sotilaitaan pääkaupungissaan vain päivää ennen olympialaisten avajaisia naapurimaassa. Perinteistä huhtikuun paraatia maan armeijan kunniaksi oli aikaistettu ilmeisesti Korean niemimaan saaman maailmanlaajuisen huomion hyödyntämiseksi.

Ranskan kansallispäivän sotilasparaati viime heinäkuussa teki Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin niin lähtemättömän vaikutuksen, että nyt Trump haluaa Washingtoniin oman sotilasparaatin, joka on kaikkia muita suurempi. Yhdysvaltain pääkaupungissa ei ole nähty sotilasparaatia vuosikymmeniin. Edellinen oli kesällä 1991, kun presidentti George H. W. Bush otti vastaan ensimmäisestä Persianlahden sodasta palanneet joukot.

Vaikka Yhdysvallat on maailman johtava asemahti ja tekee sotilasoperaatioita eri puolilla maapalloa, moni Yhdysvalloissa kummeksuu Trumpin ajatusta sotilasparaatista. Itsenäisyyspäiväkin on Yhdysvalloissa lähinnä suuri kansanjuhla. Ranskassa itsenäisyyspäivän paraati on perinteisesti kytkeytynyt aivan eri tavalla tasavallan omaan historiaan.

Amerikkalaisten mielissä armeijan voiman julkinen esittely yhdistyy diktatuureihin ja yhden puolueen valtiojärjestelmiin. Yhdysvalloissa on palkka-armeija, eikä suurin osa amerikkalaisista ole koskaan palvellut asevoimissa. Sotilaat itse sanovat, ettei armeija marssi kaluston takia ja että paras tapa arvostaa asevoimia on huolehtia puolustusmäärärahoista.

Trumpin paraati-idean vastustajat katsovatkin, että paraati esittelisi vain presidentin omaa valtaa. Näin Trump toimisi kuin diktaattorit muuallakin. Mutta näillä ajatuksilla Trumpin Yhdysvalloissa leimautuu helposti epäisänmaalliseksi.

Suomessa sotilasparaatien taustalla on vaikutteita Preussin armeijasta. Paraatit ovat aina olleet tummasävyisiä ja vakavamielisiä.

Ennen viime sotia sotilasparaateja sävytti sodan uhka, sotien aikana sotavalmiuden ja varustuksen tarkistus kenttähartauksineen, kannustussanoineen ja ohimarsseineen.

Sotien kokemus ja kaatuneiden muisto ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, että voimannäytölle ja uholle ei ole ollut sijaa. Armeija ei ole etujoukko vaan viimeinen lukko. Sotilasparaateja pohtinut puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston työryhmä totesi raportissaan vuonna 2015 perustellusti, että yleisen asevelvollisuuden kautta syntyvien joukkojen yhteenkuuluvaisuutta ei voi perustaa yksilöiden arvojen ja vakaumuksen yhtenevyydelle.

Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Nimellä

Suomessa tarvitaan yhteistuntoa

Hups – pääministeri tuli erotettua

Näin ei voi tehdä montaa kertaa

Karstulan notkeasti palveleva paikallislehti

Pelkoa, eripuraa ja tuloksia ohjuksilla

Kolumni: Rinne – työväen sankari vai entinen pääministeri?

Yhden päivän talvisota

Miksi kulttuurieliitti väisti totuutta?

Tarjolla haasteita sisältä ja ulkoa

Ekre tuo säpinää Viron hallitukseen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.