Yliopistojen kasvuun saatava uutta vauhtia

Suomalainen yliopistolaitos kehittyi vauhdikkaasti 1960-luvulta 1990-luvun lopulle saakka. Erityisen vahvaa yliopistojen kasvu oli uusissa yliopistokaupungeissa ympäri maan.

2000-luvulla yliopistojen kasvu on ollut vaisua. 2010-luvulla yliopistojen rahoitus kääntyi jopa laskuun.

Viime vuosikymmenen kasvaja on ollut vuoden 2010 alussa aloittanut Aalto-yliopisto. Se syntyi hurmoksen saattelemana Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyessä. Aaltoa on rahoitettu tukevasti elinkeinoelämän lahjoituksin ja yhteiskunnan varoilla. Aallon tulokset ovat olleet odotuksia keskinkertaisempia.

Suomalaisen yhteiskunnan osaamistason nopea nousu 1960-luvun jälkeen pohjautuu hyvän koululaitoksen lisäksi yliopistoverkon kasvuun maakuntien keskuskaupungeissa. Näistä yliopistoista tuli Helsingin yliopiston haastajia. Esimerkiksi Jyväskylä veti paljon ennakkoluulottomia ja lahjakkaita nuoria professoreita. He menivät pian tieteellisesti vanhojen Helsingin yliopiston opettajiensa ohitse.

Sama toistui Oulussa, Rovaniemellä, Joensuussa, Tampereella, Vaasassa, Lappeenrannassa ja Kuopiossa.

Eduskunta perusti vuonna 1967 itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston. Sitä alettiin kutsua Sitraksi.

Sitra sai eduskunnalta huikean aloituspääoman, nykyrahassa 140 miljoonaa euroa. Rahaston tehtäviksi määriteltiin silloin markan arvon vakauden turvaaminen, Suomen taloudellisen kasvun edistäminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.

Sittemmin Sitran tehtävät ovat muuttuneet. Se on lykännyt Koneen maailmalle, ollut pääomasijoittaja ja tehnyt erilaisia selvityksiä.

Nyt Sitra kutsuu itseään tulevaisuustaloksi. Siellä työskentelee 180 hyväpalkkaista, yliopistoväkeä paremmin palkattua ihmistä. Sitrasta on löytänyt moni poliittinen vaikuttaja ja yhteiskunnan korkean päättäjän puoliso kultaisen oksan.

Sitran tuore yliasiamies Jyrki Katainen (kok.) linjaa tavoitteekseen Sitran kansainvälistämisen ( Talouselämä 1/2020).

Yliopistoja on pääomitettu kaksi kertaa. Pääomitus ja vastinraha ovat keskittäneet varoja Aaltoon ja Helsingin yliopistoon, sillä muualla Suomessa ei ole suuria yrityksiä tai etujärjestöjä, jotka näitä lahjoituksia tekevät.

Sitran hallintoneuvosto päätti joulukuussa tarjota yliopistojen rahoitukseen ja vastinrahaan 100 miljoonaa euroa yli 800 miljoonan pääomastaan.

Suomen tieteen ja yliopistokoulutuksen kehittämisen sekä koko maan kehittymisen kannalta olisi parempi uudistaa kokonaan ajattelua. Sitä Sitrakin aina korostaa.

Sitran voisi nyt lopettaa ja jakaa koko pääoman Helsingin ulkopuolisille yliopistoille. Se johtaisi yliopistojen kovaan kasvuun maakunnissa ja kiihdyttäisi näin koko maan kasvua. Yliopistot tuovat itsenäiselle Suomelle enemmän uutta kuin Sitra.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Nimellä

Vaalit Iranissa ovat raivon peittävä kuori – varsinkin nuoret iranilaiset ovat vihaisia

Viesti ei kulkenut – numerot palaavat

"Ja suuri onni laskeutui yllemme"

Lännettömyys näytti erilaiset puolensa

Miksi nyt on niin odottava tunnelma?

Nyt kääntyy uusi sivu Jämsässä

Valko-Venäjän valtit ovat vähissä

Thüringenin tapaus voi aikaistaa Merkelin lähtöä

Atlantin myrskyissä ukkini teki päätöksen

Iowan sotku sekoitti demokraattien rivit

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.