Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Huippuviran nimityksen tiellä seisova selvitys voi venyä juhannukseen asti – valtiovarainministeriöön olisi silti tarkoitus saada uusi kansliapäällikkö jo heinäkuun alusta

Päivi Nergin nimitys VM:n kansliapäälliköksi on siirtynyt useaan kertaan. Lehtikuva & Markku Ulander

STT

Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa meneillään oleva selvitys ongelmista eduskunnan tiedonsaantioikeuksissa voi kestää juhannukseen asti, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoo STT:lle.

–  Tätä päätöstä (selvityksen aloittamisesta) tehtäessä otettiin sellainen kanta, että valiokunnan työtilanteen huomioiden tälle selvitykselle ei voi asettaa määräaikaa. Tällä kevätistuntokaudella kuitenkin, Ojala-Niemelä sanoo.

Selvitys on merkittävä, koska sen käsittelyn ajaksi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) veti pois valtioneuvoston listoilta alivaltiosihteeri Päivi Nergin nimittämisen valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi. Hänen nimitystään on vastustettu varsinkin SDP:ssä. Sen puheenjohtaja Antti Rinne kertoi keskiviikkona Ylelle olevansa sitä mieltä, että selvityksen kohteena olevaa henkilöä ei voida valita kansliapäälliköksi.

–  Minusta on täysin kestämätön tilanne, että lähdettäisiin nimittämään henkilöä, jonka toimintaa suhteessa eduskuntaan selvitetään ja jonka keskeisenä elementtinä olisi kansliapäällikkönä tulla eduskunnan virkamiesten kanssa toimeen, Rinne sanoi Ylen aamussa.

Nerg oli viime hallituskaudella keskeisessä roolissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eli soten valmistelussa, johon liittyvä tiedonsaanti on yksi perustuslakivaliokunnan selvitykseen sisältyvistä asioista.

Valiokunta tekee työnsä omista lähtökohdistaan

Uuden kansliapäällikön olisi tarkoitus aloittaa työnsä jo heinäkuun alussa, sillä edellinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki on siirtymässä työelämäprofessoriksi kesäkuun lopussa. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö on yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista virkamiehistä.

Ojala-Niemelän mukaan nimityksen aikataulu ei ole ollut olennainen selvityksen kannalta.

–  Minä en ole pohtinut tätä kytköstä Nergin nimitykseen. Valtioneuvoston on elettävä tämän eduskunnan aikataulujen mukaan. Me otamme sen ajan, mitä me tarvitsemme tämän selvityksen tekemiseen, että se tulee kunnolla tehtyä. Nämä nimityskysymykset jäävät valtioneuvoston puntaroitaviksi, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelän mukaan selvityksessä ei tutkita Nergin tai muiden yksittäisten virkamiesten toimia, mutta ne saattavat nousta esiin esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvissä asiantuntijakuulemisissa.

Sijaisjärjestelyt toimivat turvaverkkona

Valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen kertoo, että nimityksen viivästyminenkään ei olisi ylitsepääsemätön ongelma.

–  Normaali turvaverkko meillä on. Kuten joka organisaatiossa, meilläkin on siihen varauduttu, että pienen aikaa voidaan sijaisjärjestelyin hoitaa sitä tehtävää. Katsotaan sitten, miten edetään, kun todella saadaan tietoa perustuslakivaliokunnan aikataulusta ja he saavat työnsä valmiiksi, Majanen kertoo.

Juhannuksesta heinäkuun alkuun on vajaat kaksi viikkoa. Lyhyeksikään jäävä aika ei Majasen mukaan aiheuta teknisiä esteitä Nergin nimitykselle. Nimitys itsessään käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa, ja sen jälkeen tehdään virka- ja palkkaussopimukset, mutta molemmat ovat nopeita toimia.

–  Ja jos se vähän venyy, niin sekään ei vielä aiheuta ongelmia. Mutta asia on syytä ratkaista niin pian kuin mahdollista, Majanen sanoo.

"Rotia näihin asioihin"

Valtioneuvoston ja eduskunnan välillä on ollut tiedonkulkuongelmia useaan otteeseen viime aikoina, ja eduskunta on huomauttanut asiasta moneen kertaan.

–  Kyllähän eduskunnan valta ja merkitys riippuvat valiokuntien mahdollisuudesta saada tarvittavat informaatiot ja asiakirjat sekä valvoa hallinnon toimintaa, Ojala-Niemelä sanoo.

Esimerkiksi Nergiin liittyvässä tapauksessa viime vuoden keväällä valtiovarainministeriön virkamiesten on sanottu sote-uudistuksen loppumetreillä tietoisesti pimittäneen eduskunnalta tiedot 210 miljoonan euron rahoitusepäselvyydestä.

–  Jos se (sote-uudistus) olisi ehditty käsitellä ja hyväksyä annettujen tietojen valossa, menettely olisi johtanut siihen, että lainsäädäntö olisi eduskunnassa hyväksytty virheellisenä. Ja tällaistahan ei voi hyväksyä, Ojala-Niemelä kertoo.

Oikeuskanslerinvirasto selvitti asiaa, ja huhtikuun alussa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen antoi ministeriön virkamiehille tapauksessa puhtaat paperit. Eduskunnan virkamiehet olivat ratkaisusta tyrmistyneitä. Heidän mielestään apulaisoikeuskanslerilla ei ole valtuutta ottaa kantaa siihen, mitkä tiedot ovat eduskunnalle merkityksellisiä ja olennaisia.

Yksi selvityspäätöksessä nimetyistä ongelmista on Puumalaisen antama ratkaisu.

Muiden lainsäädäntöasioiden ja EU-asioiden lisäksi esille on nostettu valmiuslaki. Valiokunnan mukaan se joutui Uudenmaan eristämisen käsittelyssä erikseen käyttämään perustuslain mukaisia tiedonsaantioikeuksia saadakseen tietoja, jotka valiokunnan mielestä olisi tullut toimittaa sen käyttöön oma-aloitteisesti.

Perustuslakivaliokunta on lähettänyt muihin valiokuntiin tietopyynnöt, jotta ne voivat kertoa, ovatko ne törmänneet vastaaviin ongelmiin työssään. Vastaukset on määrä saada viimeistään 22. päivä toukokuuta.

–  Lähtökohtaisesti valiokunnan tarkoitus on, että näihin asioihin tulisi rotia. Minun korviini on kantautunut silloin, kun päätettiin tämä (selvitys) aloittaa, että muillakin valiokunnilla on tämäntyyppisiä ongelmia ollut. Mutta minullakaan ei ole vielä selkeää kuvaa sitä, missä määrin tämä on ongelma, Ojala-Niemelä kertoo.

Myös poliisilla esiselvitys meneillään

Helsingin poliisi selvittää, onko valtiovarainministeriön virkamiehiä syytä epäillä rikoksesta viime vuoden alussa tehdyssä lainvalmistelussa. Asiassa on tehty tutkintapyyntö viime viikolla.

Poliisin viestinnästä kerrotaan STT:lle, että tutkintapyynnön on tehnyt yksityishenkilö lehtitietojen perusteella. Pyyntö koskee sote- ja maakuntauudistuksen lainvalmistelun lainmukaisuutta.

Esiselvityksessä arvioidaan, onko syytä epäillä virka- tai jotain muuta rikosta.

–  Tällä hetkellä hankitaan asiaan liittyvää jo olemassa olevaa asiakirja-aineistoa ja sen jälkeen arvioidaan, onko asiassa tarpeen pyytää lisäselvityksiä yksittäisiltä virkamiehiltä tai tehdä joitain muita selvityksiä. Ratkaisu siitä, ylittyykö esitutkintakynnys, pyritään tekemään lähiviikkojen aikana, sanoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja Teemu Jokinen.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoi poliisin esiselvityksestä viikonloppuna Ylen Ykkösaamussa. Asiasta jo aiemmin uutisoineen Ylen mukaan tutkintapyyntö koskee tietoja, joiden mukaan virkamiehet eivät olisi toimittaneet eduskunnalle tietoja, joilla olisi voinut olla merkitystä päätöksenteossa. Kyse on samasta tapauksesta, jota perustuslakivaliokunta selvittää.

Aiheeseen liittyvää

  1. Alivaltiosihteeri Päivi Nergin nimittäminen kansliapäälliköksi vähintäänkin viivästyy jälleen – Kulmuni veti nimittämisen pois listoilta
    30.4.2020 12:20

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut