Suomeen on tullut tähän mennessä noin 460 ulkomaalaista maatalouden kausityöläistä, minimitavoitteena oli 1  500 työläistä

Hallitus on linjannut, että maatalouden kevättöihin tulisi 1500 ulkomaalaista kausityöläistä. Suomeen on saapunut tähän mennessä tästä vajaa kolmannes. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

STT

Suomeen on tähän mennessä saapunut 457 ulkomaalaista maatalouden kausityöläistä, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tarve kevään kausitöihin oli Husu-Kallion mukaan alun perin 4  000 ihmistä. Hallitus linjasi tämän kuun alkupuolella, että koronatilanteessa hallittu joukko ulkomaalaisia kausityöläisiä olisi 1  500.

–  Se oli minimi, jonka pohjalta teimme rajaviranomaisille toimitetun listauksen. Näistä 1  500:sta kaksi kolmasosaa oli ukrainalaisia, Husu-Kallio sanoo.

Tilanne kuitenkin mutkistui, sillä Ukrainan hallitus on päättänyt, ettei maan kansalaisia päästetä kausitöihin ulkomaille. Suomeen ehti tätä ennen tulla viime viikolla parisataa ukrainalaista.

Ukrainalaisten jälkeen suurin suunniteltu kausityöläisten ryhmä olisivat olleet venäläiset, mutta nyt hekään eivät pääse lähtemään kotimaastaan.

Husu-Kallio uskoo, että kausityöläisiä saadaan vielä muun muassa Baltian maista ja ehkä joistakin muista EU-maista ja unionin ulkopuolisista maista, mutta kyse on kuitenkin pienestä määrästä verrattuna Ukraina-tarpeeseen.

"Kotimainen työvoima on arvossaan"

Husu-Kallio muistuttaa, että kausityövoima-asia ei koske vain Suomea, vaan on akuutti hyvin monessa muussakin EU:n jäsenvaltiossa.

–  Voi sanoa, että vapaana olevaa ammattitaitoista kausityövoimaa ei Euroopasta hirveän helposti tähän nyt löydy. Tämä merkitsee sitä, että kotimainen työvoima on arvossaan, ja toivotaan, että töihin sitoutuvaa ja uutta oppivaa porukkaa nyt löytyy, jotta kevään istutukset voidaan tehdä.

Husu-Kallio kuitenkin lisää, että kevättäkin suurempi merkitys kausityövoimalla on sadonkorjuun aikaan marjojen kypsyessä. Silloin tarvitaan niiden poimijoita.

–  Toivottavasti koronatilanne ja kansainväliset kuviot helpottuvat siihen mennessä, hän sanoo.

MTK uskoo, että kotimaista työvoimaa on saatavilla

Ukrainalaisten kausityöläisten saapumatta jääminen pystytään korvaamaan kesällä maatiloilla kotimaisella työvoimalla, uskoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

–  Suhteudun erittäin toiveikkaasti siihen, että kesän kausityöt saadaan tehtyä kotimaisella työvoimalla. Tilanne on poikkeuksellinen myös sikäli, että kotimaista työvoimaa on onneksi nyt saatavilla kausitöihin, Marttila sanoo.

Hänen mukaansa lupaava tieto kotimaisen työvoiman pestaamiseen on se, että työvoimapalveluissa on netissä liikkeellä noin 15  000 työnhakijaa.

Marttilan mukaan julkisuudessa on ollut väärää tietoa siitä, että työnantajat eivät haluaisi ottaa kotimaista työvoimaa kausitöihin.

–  Kotimaista työvoimaa kyllä rekrytoidaan, mutta siihen liittyy riski, että väki on harjaantumatonta ja tottumatonta marja- ja vihannesalan töihin. Varsinkin isommille maatiloille tarvitaan väistämättä työnjohtoa, että hommat sujuisivat. Siksi kokeneiden kausityöntekijöiden maahan saaminen on ollut kriittisen tärkeä asia marja- ja vihannestuotannossa.

Marttila ampuu alas myös huhut siitä, että esimerkiksi puutarha-alalla maksettaisiin alimmillaan vain noin kolme euron tuntipalkkaa.

–  Maaseutualojen työehtosopimuksen mukaan tuntipalkka on hieman alle kympistä ylöspäin, ja tesiä noudatetaan.

Työvoimapula uhkaa kapeaa sektoria

MTK:n puheenjohtaja kertoo, että suurin osa maatiloista haluaa tehdä nyt työnhaun hiljaisena prosessina.

–  Syy on se, että he vähän pelkäävät vuokratyövoimaa tarjoavia yrityksiä. Näillä yrityksillä on isot kertoimet (työvoiman välityspalkkiot). Tästä syystä maatilojen yrittäjät haluavat pestata kausityöntekijöitä suoraan.

Marttilan mukaan on syytä muistaa, että työvoimapulan uhka koskee vain kapeaa sektoria Suomen koko maataloudesta eli marja- ja vihannestiloja.

Suomessa on ollut kesäisin kausitöissä yleensä noin 16  000 ulkomaalaista ja muutama tuhat kotimaista työntekijää.

–  Tänä kesänä tarve voi olla yhteensä hieman tuota isompi, koska työntekijät ovat nyt vähän harjaantumattomampaa väkeä. Arvioisin, että kausityöntekijöiden määrä on tänä kesänä noin 20  000.

Lisäväkeä tarvittaneen Marttilan mukaan osin siksi, että kesätyö maatiloilla on fyysisesti raskasta.

–  Osa mukaan lähtevistä saattaa siksi tulla katumapäälle. Tämä on riski maatilojen yrittäjille, hän sanoo.

Moni marjatila sijaitsee harvaan asutuilla seuduilla

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki on MTK:n Marttilan kanssa samaa mieltä siitä, että puutarhamarjojen ja avomaan vihannesten viljely ovat nyt Suomessa eniten uhattuina.

–  Ukrainasta on tullut alamme kausityöntekijöistä 60 prosenttia ja Venäjältä noin 25 prosenttia. Nyt selvitämme koko ajan, miten saamme korvaavaa työvoimaa.

Ilomäen mukaan esimerkiksi Suomen isoimmista marjatiloista moni sijaitsee harvaan asutuilla seutukunnilla.

–  Näillä alueilla ei ehkä ole saatavilla tarpeeksi kotimaisia kausityöläisiä. Heitä siis pitäisi tuoda töihin muualta Suomesta, hän sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut