THL:n koronakuolemien määrästä voi uupua jopa 50–60 hoivakotikuolemaa, arvioi Husin johtajaylilääkäri – THL:n tiedossa nyt 94 kuollutta

THL:n mukaan Suomessa on koronan vuoksi tehohoidossa 68 ihmistä, joista valtaosa eli 46 Hyksin erityisvastuualueella. Lehtikuva / Anni Reenpää

STT

Koronakuolemien virallisesta määrästä voi uupua jopa 50–60 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin alueen hoivakodeissa tapahtunutta koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa, arvioi Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi STT:lle.

–  Niitä on kuutisenkymmentä sairaaloissa ja tämän hetken arvion mukaan 50–60 Husin alueen hoivakodeissa. Tarkkaa lukua minulla ei ole, Mäkijärvi kertoi sunnuntaina iltapäivällä.

Johtajaylilääkärin edellä mainitsemat kuolemantapaukset kattavat hänen mukaansa ne kuolemat, joiden kohdalla täyttyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön tilastoinnille asettamat kriteerit. Näiden mukaan kuolleen tulee olla testipositiivinen ja olla kuollut koronadiagnoosilla, Mäkijärvi tarkentaa.

Todellinen kuolleiden määrä voi olla yli 60 prosenttia suurempi

Mäkijärven käsityksen mukaan THL:n virallisessa kuolinluvussa on Husin osalta mukana vain edellä mainitut sairaalassa kuolleet testipositiiviset tapaukset. Johtajaylilääkärin arvio virallisesta tilastosta uupuvista kuolemista sisältää arvioidut hoivakotikuolemat kaikista niistä 24 kunnasta, jotka muodostavat Husin.

–  Meilläkään ei ole yksityiskohtaisen tarkkaa lukua vielä, mutta varmaan ensi viikon aikana selviää, hän arvioi.

THL:n sunnuntaisten tilastojen mukaan Suomessa on kuollut koronan vuoksi yhteensä 94 ihmistä. THL muistuttaa itsekin sivuillaan, ettei kokonaisluku kata tällä hetkellä kaikkia sairaaloiden ulkopuolisia kuolemantapauksia.

Mikäli Husin arviot pitävät paikkansa, voi todellinen kuolleiden määrä olla pahimmillaan yli 60 prosenttia suurempi kuin nyt ilmoitettu.

Luvut jäävät hamaan loppuun asti hieman epävarmoiksi

Tilastointia vaikeuttaa Mäkijärven mukaan osaltaan juuri vaatimus positiivisesta testituloksesta. Hänen mukaansa on myös sellaisia menehtyneitä, joilla on ollut koronainfektion oireet, mutta syystä tai toisesta heiltä ei ole otettu testiä tai testi on ollut negatiivinen.

–  Kaikista sitä testiä ei ole otettu, vaikka oletettavasti on koronakuolema. Ja kaikilla se testi ei ole positiivinen, vaikka voisi kuvitella, että se on. Osasta tulee sitten kuolinsyytutkinnassa vahvistus, mutta ei varmaan kaikista, Mäkijärvi arvioi.

–  Tämä jää tietyllä tavalla hamaan loppuun asti pikkaisen epävarmaksi. Sekä sairastuneisuusluvut, mutta myös kuolleisuusluvut.

Maailman kuolleisuusluvut kasvavat jonkin verran

Mäkijärvi mainitsee myös esimerkinomaisesti Kiinan kuolinlukujen tuoreen päivittymisen. Hän arvioi, että tilanne iski Kiinassa heti päälle niin kovaa, ettei laskumekanismeja ehditty virittää täyteen iskuun.

Kiinassa koronaviruksen alkuperäkaupunki Wuhan raportoi perjantaina 1  290 koronaviruskuolemaa, jotka ovat jääneet aiemmin tilastoimatta. Koko maan tasolla koronakuolemat kasvoivat korjauksen myötä lähes 40 prosenttia ja kuolemien kokonaismäärä on nyt yli 4 600.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi perjantaina, että monet muut maat saattavat vielä seurata Kiinan esimerkkiä ja päivittää omia lukujaan. Järjestön mukaan virus oli vallannut Wuhanin niin, että viranomaiset olivat liian kiireisiä varmistaakseen, että kuolemia ja tartuntoja tilastoitaisiin täydellä tarkkuudella.

Mäkijärvi yhtyy WHO:n arvioon kuolinlukujen päivittymisestä.

–  Näin veikkaan, että luvut päivittyvät vielä ihan kummasti ja ne kuolleisuusluvut kyllä kasvavat jonkin verran, ehkä jopa kymmeniä prosentteja.

Uusia raportointimalleja selvitellään

Niin kuin koronatilanne, myös raportointimallit kehittyvät pikku hiljaa. Mäkijärven mukaan koronakuolemat voitaisiin jatkossa ilmoittaa useassa eri kategoriassa.

–  Se, mitä me (Husilla) keskustellaan ja ehkä toteutetaankin, on se, että perustetaan useampi sarake. Yksi on testipositiiviset, yksi testinegatiiviset ja yksi on muuten vahvat epäilyt, hän kertoo.

Johtajaylilääkäri arvioi, että jokin edellä kuvaillun kaltainen ratkaisu voisi olla järkevä, koska näin tapauksia jäisi paremmin kiinni, mutta data ei sekoittuisi.

Mäkijärven mukaan heilläkään ei ole ihan sataprosenttista varmuutta edes sairaalassa hoidetuista ja menehtyneistä. Husilla on hänen mukaansa ollut teholla pari potilasta, joiden testitulokset ovat olleet negatiivisia. Potilaan tila ja vakavat oireet ovat kuitenkin edellyttäneet hengityskonehoitoa.

Mäkijärven mukaan kaikki muu on viitannut koronaan, mutta testi on jäänyt negatiiviseksi.

–  Tämäkin viittaa siihen, että tässä taudissa on jotain sellaista myös testaukseen liittyen, mitä ei ihan ymmärretä, hän sanoo.

Mäkijärvi arvioi, että myös muualta Suomesta voi löytyä jokunen tilastoista uupuva tapaus. Hirveän montaa tällaista tapausta hän ei muualta usko kuitenkaan löytyvän, sillä tauti on painottunut Etelä-Suomeen ja Uudellemaalle.

–  Mutta epidemiahan on tietyllä tapaa vasta alkuvaiheessa, hän lisää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut