Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Husin infektiotautien ylilääkäri Ylellä: Uudenmaan eristäminen onnistui tarkoituksessaan

Uudenmaan rajat aukaistiin keskiviikkona vajaan kolmen viikon liikkumisrajoitusten jälkeen. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

STT

<Company>Ylen</Company> Ykkösaamussa vieraana olleen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan Uudenmaan eristäminen onnistui siinä mielessä, että muualla Suomessa tullaan perässä koronavirustartunnoissa.

–  Eristäminen on hidastanut ja antanut aikaa varautua epidemiaan muualla Suomessa. Toivottavasti se näkyy sitten vaikeasti sairastuneiden määrissä ja siinä, miten potilaita kyetään hoitamaan, Järvinen sanoi.

Järvisen mukaan alueiden eristämisiä myöhemmin Uudellamaalla tai Länsi-Pohjassa Meri-Lapissa ei tarvita.

–  En usko, että näillä olisi kauhean suurta merkitystä.

Koronavirusepidemia on ollut Suomessa nyt viisi viikkoa. Järvisen mukaan Suomessa ollaan yhä alkuvaiheessa.

–  Kaikki epidemiamallit kuvaavat nousevaa käyrää, ja me olemme vielä käyrän alkuvaiheessa. Me voimme varmasti pyrkiä tasaista vaihetta jatkamaan, mutta jossain vaiheessa meillä on väestössä altista osaa niin paljon, että tauti todennäköisesti lähtee lisääntymään. Kysymys on siitä, millä tavalla se tapahtuu. Tapahtuuko se hallitusti niin, että tulisi mahdollisimman vähän kuolemantapauksia ja vaikeita tautimuotoja.

Hoivakotien työntekijöiden testaaminen tärkeää

Perjantaina kävi ilmi, etteivät THL:n ilmoittamissa kuolleiden luvuissa ole välttämättä mukana kaikki hoitokodeissa kuolleet.

–  Se johtuu siitä, että kuolemantapauksia on tullut hoivakodeissa. Niitä on sangen paljon ja erityyppisten toimijoiden ylläpitämänä, aika paljon myös yksityistoiminnan. Kontaktipinnat eivät ole sitten enää samanlaisia terveydenhuoltoon niin, että tieto kulkisi ja nähtäisiin terveydenhuollon rekistereistä, kuka on kuollut.

Järvisen mukaan tapauksista raportointia ei ole rakennettu sellaiseksi, että hoivakodeista olisi osattu hakea tietoa.

–  Tavallaan on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, eli enää kuolemantapaukset eivät tule vain sairaaloissa.

Järvisen mielestä tässä tilanteessa erityisesti hoivakotien henkilökunnan testaaminen on äärimmäisen tärkeää.

–  He voivat vähäoireisina tartuttaa tautia hoidettaviin.

Ruotsissa tehohoitokapasiteetti äärirajoilla

Ruotsissa kerrottiin perjantaina, että koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut 1  400 ihmistä. Suomessa THL:n vahvistamia kuolemantapauksia on 82. Järvisen mukaan Ruotsissa tauti on levinnyt voimakkaasti hoivakodeissa.

–  Ruotsissa kuolleet ovat olleet pääosin sangen iäkkäitä ihmisiä. Toinen huolestuttava piirre Ruotsissa on, että siellä teho-osastojen kapasiteetti alkaa olla lähes täynnä. Ruotsissa on se kiirastulen kohta, jossa nähdää, lähteekö tautitapausten määrä taittumaan vai ei.

Lopuksi Järvinen arvioi vielä, uskooko hän, että Suomessa päädytään lopulta Ruotsin kaltaisiin määriin kuolemantapauksissa.

–  Pidän sitä hyvin mahdollisena, mutta en toivottavana. Aika paljon kuolleiden määrään liittyy se, miten pystymme meidän iäkkäitä suojaamaan.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut