Jättijuttu vastaa kysymyksiin koronaviruksesta: Millaisia ovat tartunnan oireet? Tarttuuko koronavirus pinnoilta?

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tartuntatautiepidemia, joka on herättänyt paljon kysymyksiä.

Riikka Minkkinen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on todettu perjantaihin 3.4. mennessä yhteensä 67 koronavirustartuntaa. Tartuntojen kokonaismäärä ei kuitenkaan ole enää luotettava, sillä monia vähäoireisia potilaita ei testata.

Ensimmäiset kolme tartuntaa todettiin 9.3.

Voit seurata ajankohtaista tilannetta täältä.

 

Koko Suomessa on todettu 3.4. mennessä yhteensä 1 615 laboratoriovarmistettua uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa tautitapausta. Torstaihin mennessä koronavirukseen oli Suomessa kuollut 19 ihmistä.

Luvut perustuvat laboratoriovarmistettuihin lukuihin, jotka THL on kerännyt manuaalisesti suoraan sairaanhoitopiireiltä.

Voit seurata ajankohtaista tilannetta THL:n sivuilta tästä.

 

Tässä jutussa vastataan kaikista yleisimpiin kysymyksiin koronaviruksesta.

 

 

Mitä teen, jos epäilen koronavirustartuntaa?

Henkilöt, jotka sairastuvat lieväoireiseen hengitystieinfektioon (nuha, yskä, kurkkukipu, lihassärky tai kuume), voivat jäädä rauhassa kotiin lepäämään (ovat he olleet ulkomailla tai eivät). Kotona pitää pysytellä, kunnes akuutit oireet (kuume, kurkkukipu ja lihassärky) lieventyvät.

Jos koet, että et pärjää kotihoito-ohjein tai sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilasi laskee, voit ottaa yhteyttä puhelimitse terveysasemallesi tai Päivystysapuun 116 117.  Puhelinyhteydenotto on välttämätön, jotta sairastunut ei levittäisi tautia terveysasemalla tai yhteispäivystyksessä.

Lue THL:n ohjeet siitä, milloin on hakeuduttava hoitoon täältä.

Lue THL:n ohjeet koronavirustaudin kotihoitoon täältä. Mistä tiedän, onko minulla juuri koronaviruksen aiheuttama hengitystietulehdus?

THL:n mukaan oireiden perusteella et voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri.

 

Mitkä ovat uuden koronaviruksen oireet?

Uusi koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystie-infektion. Monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta  joukossa on ollut myös vakavasti sairastuneita. Monella vakavampia oireita saaneella on lisäksi ollut jokin perussairaus, kuten diabetes, sydän- tai verisuonitauti tai keuhkosairaus. 

Taudinkuvaan on kuulunut kuumetta, yskää, hengenahdistusta, lihaskipua ja väsymystä.

 

Kenelle tehdään koronavirustestaus?

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on päivittänyt lauantaina 14.3. THL:n ohjeiden perusteella sitä, millä kriteereillä ihmisistä otetaan koronavirustestit terveydenhuollossa.

Kaikkia koronavirusepäilyjä ei enää testata eikä kansalaisten tarvitse enää soittaa omasta epäilystään Päivystysapuun 116 117 tai omalle terveysasemalleen. Päivystysapu-palvelun turhaa kuormittamista tulee välttää, jotta kiireellistä hoitoa tarvitsevat henkilöt saavat apua nopeammin.

Sairaanhoitopiiri on linjannut, että näytteenotossa keskitytään nyt ryhmiin, joiden kohdalla tartuntojen selvittäminen on kriittisintä. Tällaisia ovat:

– Henkilöt, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio

– Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluva, mikäli hänelle ilmaantuu lieviäkin hengitystieoireita 14 vuorokauden sisällä (joko oman tai läheisen) ulkomaan matkan jälkeen tai hän on ollut lähikontaktissa laboratoriokokein varmistetun koronavirustartunnan saaneen potilaan kanssa ennen oireiden alkua.

– Infektiolääkärin ohjeistuksen perusteella näytteet voidaan ottaa myös pitkäaikaishoidon ja hoivan asiakkailta tai asukkailta epidemiaepäilytilanteissa.

 

Mikä on uusi koronavirus?

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi on todettu uusi, aiemmin tuntematon koronavirus, SARS-CoV-2. COVID-19.

Uusi koronavirus, SARS-CoV-,2 on perimältään läheistä sukua SARS-koronaviruksen ja lepakoilta löydettyjen koronavirusten kanssa.

Uusi koronavirus on todennäköisesti lähtöisin yksittäisestä tartunnasta, joka on tapahtunut eläimen ja ihmisen välillä. Tämän jälkeen virus on alkanut levitä ihmisestä toiseen.

 

Kuinka paljon tapauksia on todettu?

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen keskiviikkona 11.3. maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Taudin maailmanlaajuista etenemistä voi seurata THL:n sivuilla

 

Mistä koronaviruksen nimi tulee?

Solu- ja molekyylibiologian yliopistolehtori, virustutkija Varpu Marjomäki kertoo, että viruksen ulkonäkö muistuttaa kruunua, jossa on piikkejä muistuttavia väkäsiä.

 

Mitä eroa on MERSillä, SARSilla ja uudella viruksella?

Uusi koronavirus on SARS- ja MERS-tautia aiheuttaneiden virusten tapaan eläimiltä ihmisiin tarttuva tauti, kertoo solu- ja molekyylibiologian yliopistolehtori, virustutkija Varpu Marjomäki.

Ne koronavirukset, jotka tarttuvat eläimiltä ihmisiin, näyttävät aiheuttavan vakavampia oireita kuin yleisesti ihmisten välillä leviävät muut koronavirukset. Uusi koronavirus näyttää aiheuttavan kuitenkin lievemmän taudin kuin SARS tai MERS.

Uusi koronavirus sitoutuu tutkimusten mukaan samaan reseptoriin solun pinnalla kuin edellinen SARS-virus, joka aiheutti epidemian 2002–2003.

Ero aiemman SARS-viruksen ja uuden koronaviruksen väliltä on, että uusi virus sitoutuu solun reseptoriin aiempaa virusta voimakkaammin. Se voi mahdollisesti selittää osaltaan, miksi tartunnat leviävät tehokkaammin.

 

Miten uusi koronavirus tarttuu?

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä pinnoilla muutamista tunneista muutamaan päivään. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan kuitenkaan ole merkittävä. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ole toistaiseksi havaittu.

 

Voivatko oireettomat henkilöt levittää virusta?

Uusimpien tutkimusten mukaan on mahdollista että tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo ennen oireiden alkamista. Tartuttavimmillaan sairastunut on silloin, kun hänellä on eniten oireita. WHO:n mukaan nykytiedolla valtaosan tartunnoista aiheuttavat oireiset henkilöt.

 

Tarttuuko virus pinnoilta?

THL vastaa tähän, että uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.

Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa.

Vaikka hyvin herkin laboratoriomenetelmin koronavirusta löytyisi pinnoilta, tämä ei tarkoita, että virus tarttuisi tehokkaasti pintojen välityksellä. Tavanomaiset siivousaineet tehoavat hyvin koronavirukseenkin.

Pintojen kautta tarttumisen riski on olennainen lähinnä sairaalassa, missä on paljon sairaita ja oireilevia potilaita.

Kotioloissa pätevät samat ohjeet kuin muidenkin tautien kohdalla: siivotaan jälkiä aktiivisesti ja vältetään esimerkiksi samojen pyyhkeiden käyttämistä.

 

Miten uudelta koronavirukselta voi suojautua?

Uudelta koronavirukselta voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Ensisijaisesti kannattaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta.

Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.

 

Kumpi on parempi, käsien pesu vai käsidesi?

Käsien pesu vedellä ja saippualla tehoaa todella hyvin uuteen koronavirukseen, koska saippua hajottaa koronavirusta suojaavan rasvakalvon ja tuhoaa virukset.

Saippuaa tulee hieroa käsiin pitkään, noin 20 sekunnin ajan. Tämä edesauttaa veden ja saippuan pääsyä pienimpiinkin ihon rakoihin.

Saippuapesu on käsidesiä parempi vaihtoehto jatkuvaan käsien puhdistamiseen, koska viinapohjainen käsidesi tuhoaa myös soluja normaalisti suojaavan hyvän mikrobikannan. Käsiä voi desinfioida, jos mahdollisuutta käsien pesuun vedellä ja saippualla ei ole.

(Solu- ja molekyylibiologian yliopistolehtori, virustutkija Varpu Marjomäki, mikrobiologian apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg.)

Katso videolta, miten kädet pestään oikein.

Onko hengityssuojasta hyötyä?

Uutiskuvissa maailmalla näkyvän suu-nenäsuojuksen käyttöä suositellaan THL:n vastauksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisille koronavirusinfektioon sekä sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville.

Suojuksen käyttöä voidaan suositella oireisille henkilöille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat tartuttaa muita henkilöitä.

Muut henkilöt, kuten matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt, eivät todennäköisesti hyödy suu-nenä-suojuksen käytöstä. Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä.

Vaikka suojus estää suun ja nenän koskettelun ja suojaa pisaroilta, siitä on hyötyä vain, jos sitä käyttää oikein. Suojus on vaihdettava usein ja hävitettävä turvallisesti. Tämän vuoksi onkin parasta huolehtia ensisijassa hyvästä käsihygieniasta.

 

Millaisiin kokoontumisiin voin osallistua?

Hallitus on linjannut, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön. Hallitus myös suosittelee välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.

Yli 70-vuotiaiden tulee pysyä erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä se tarkoittaa, että ikääntyneiden tulisi liikkua kodin ulkopuolella vain välttämättömien asioiden hoitamiseksi.

 

Miten matkustusta rajoitetaan?

Rajaliikennettä rajoitetaan voimakkaasti. Rajoitukset alkavat, kun vuorokausi vaihtuu torstaiksi 19.3.

Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta ulkomailta. Suomen kansalaiset ja Suomessa vakinaisesti asuvat pääsevät aina takaisin kotiin riippumatta rajatilanteesta.

Ulkomailta palaavien tulee olla karanteenia vastaavissa olosuhteissa kahden viikon ajan Suomeen paluusta. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuvat.

Ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille. Suositus koskee koko maailmaa, ja ulkoministeriö korostaa, että kyse on erittäin vahvasta viestistä. Suomessa olevat ulkomaiset matkaajat saavat poistua maasta.

Uskaltaako mummoa tavata?

Vierailut ikäihmisten palvelulaitoksissa sekä sairaaloissa on pääsääntöisesti kielletty. Tapauskohtaisia poikkeuksia voidaan soveltaa esimerkiksi saattohoidossa oleviin ja sairaiden lasten lähipiiriin.

 

Mitä tarkoitetaan eristyksellä ja karanteenilla?

Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat.

Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Osa infektiosairauksista voi tarttua jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista.

Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin.

 

 

Miksi altistuneiden lähipiiriä ei aseteta karanteeniin?

Lähipiiri ei ole karanteenissa, koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen, toisin kuin karanteeniin asetettu, selvittää THL. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava.

Tartunnan saamisesta siihen, että potilas voi tartuttaa muita, on viivettä. Tämä takia altistuneen, mutta oireettoman henkilön omaisten ei kannata rajoittaa elämäänsä. Jos altistunut alkaa oireilla, tutkitaan, onko kyse koronaviruksesta. Tutkimustulosten perusteella karanteenia laajennetaan tarpeen mukaan lähiomaisiin. Tätä ennen lähiomaiset eivät tartuta muita.

Miten karanteenissa oleva saa ruokaa?

Jyväskylän kaupungin mukaan ruoka- tai apteekkiostosten tekemisessä kannattaa pyytää apua esimerkiksi sukulaisilta tai naapureilta. Voitte sopia heidän kanssaan ostosten jättämisestä asunnon ulkopuolelle. Jyväskyläläisillä kaupoilla on myös käytössä erilaisia kotiinkuljetuspalveluita. Jos karanteenissa tai eristyksissä oleva asukas käyttää kauppapalvelua, velvollisuutena on maksaa ostokset etukäteen ja sopia niiden jättämisestä asunnon ulkopuolelle. Myös apteekeilla on käytössä verkkokauppapalveluita.

Jos ruokahuollon tai apteekkipalveluiden järjestäminen kotiin ei onnistu naapureiden tai läheisten toimesta tai jos perheen vanhemmat ovat sairastuneet ja tarvitset apua lasten hoidossa, tulee ottaa yhteyttä Jyväskylän kaupungin keskitettyyn palvelunumeroon ja pyytää apua tilanteen hoitamiseen.

Kaupunki opastaa karanteenissa olevia numerossa arkisin kello 8-16 numerossa 014 266 0550. (Yhteydenotot mielellään arkiaikoina). Muina aikoina apua saa sosiaalipäivystyksen kautta p. 014 266 0149. Miten koronaviruksen aiheuttamia infektioita hoidetaan?

Hoito on oireenmukaista. Tautia hoidetaan taudinkuvasta riippuen joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa. Uutta koronavirusta vastaan ei ole lääkehoitoa eikä rokotetta.

 

Onko mahdollista, että lääke löytyy?

Molekyylibiologian dosentti Varpu Marjomäen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin löytyy toimiva lääke.

Tällä viikolla (vko 11) julkaistiin tutkimustulos, jonka mukaan lääke, jota esimerkiksi Japanissa käytetään nykyisin ihan muuhun tarkoitukseen, voisi auttaa uuden koronaviruksen aiheuttaman Covid-19-taudin oireisiin. Lääke tehoaa erääseen entsyymiin, jota uusi koronavirus käyttää hyväkseen solussa.

Marjomäen mukaan tarvitaan vielä lisää kliinisiä kokeita, mutta voi olla mahdollista, että jo tällainen olemassaoleva ja FDA:n (Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston) hyväksymä lääke löydetään avuksi vaikeimpiin oireisiin.

 

Milloin rokote saadaan?

Uuteen koronavirukseen ei toistaiseksi ole olemassa ennaltaehkäisevää rokotetta. Rokotteita on kehitteillä, mutta ne eivät ehdi taltuttamaan nyt käynnissä olevaa epidemiaa. Tämä johtuu siitä, että rokotteiden kehitys on monivaiheinen ja hidas prosessi.

Ensin on selvitettävä viruksen rakenne ja erityisesti ne rakenneosat, joita tarvitaan suojan muodostumiseen. Näitä selvitetään laboratoriotutkimuksilla ja eläinkokeilla.  Seuraavaksi  rokotteen teho ja turvallisuus testataan ihmisillä kolmessa eri vaiheessa, jotka saattavat kestää kuukausia tai vuosia.

Kiiretilanteessa voidaan ohittaa vaihe, jossa testataan rokotteen tehoa laajoissa ihmisjoukoissa. Tällöin rokotteen suojatehoa ennustamaan käytetään rokotteen immunogeenisuutta eli kykyä tuottaa vasta-aineita. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä altistuskokeita sillä viruksella tai bakteerilla, joita vastaan suojaa halutaan muodostaa. 

Jotta rokotetta voidaan antaa laajoille ihmisjoukoille, sillä pitää olla myös lääkeviranomaisten antama myyntilupa. Ennen kuin rokote saadaan käyttöön, se on siis käynyt läpi vuosien  tutkimus- ja kehitystyön.

Tällä hetkellä koronavirusrokotteita kehitetään vauhdilla uusimpia tekniikoita käyttäen. Vielä on liian aikaista ennustaa, milloin rokotteita saadaan laajaan käyttöön.

Maailman terveysjärjestö WHO koordinoi uuden koronaviruksen rokote- ja lääkekehitystä ja ylläpitää kehitystyön tilannekatsausta.

 

Millainen tauti on lapsilla ja nuorilla?

THL:n mukaan lapsilla ja nuorilla tautia on havaittu vähän ja oireet ovat olleet lieviä. Vain noin kaksi prosenttia kaikista raportoiduista tapauksista on havaittu alle 19-vuotialla. Hyvin pienellä osalla nuorista tauti on ollut vakava.

 

Onko raskaana olevalla naisella muuta väestöä suurempi riski saada vakava COVID-infektio?

Sairastuneiden joukossa on toistaiseksi ollut vähän raskaana olevia naisia. Tähänastisen kokemuksen perusteella  näyttää siltä, että raskaana olevien riski saada vakava koronavirustauti ei ole suurempi kuin muilla samanikäisillä naisilla.

 

Millainen on taudin kuolleisuusprosentti?

Tähän mennessä raportoiduista COVID-19-tautiin sairastuneista, noin:

80 %:lla oireet ovat olleet lieviä ja sairastuneet ovat toipuneet

14 %:lla tauti on ollut vakavampi, oireina keuhkokuume ja/tai hengenahdistusta

6 %:lla tila on ollut kriittinen.

Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, esim. diabetes, korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.

Lapsilla ja nuorilla tautia on havaittu vähän, ja oireet ovat olleet lieviä. Vain noin 2 % kaikista raportoiduista tapauksista on havaittu alle 19-vuotialla. Hyvin pienellä osalla nuorista tauti on ollut vakava.

Taudin kuolleisuusprosentteja on vaikea arvioida. Kaikkia oireettomia ja lievempiä tapauksia ei välttämättä ole havaittu ja raportoitu.

Kuolleisuuslukujen vertailu eri maiden välillä voi antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, mikä todellinen kuolleisuusprosentti tällä hetkellä on, tai tulee epidemian edetessä olemaan. Tällä hetkellä Maailman terveysjärjestö WHO arvioi kuolleisuusprosentin olevan 2-3 %.

 

 

Miten Keski-Suomen keskussairaala on valmistautunut sairastuneiden määrän kasvuun?

Maakunnassa on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen mukaan varustauduttu hyvin siihenkin mahdollisuuteen, että sairastuneita tulee reilusti nykyistä enemmän.

Sairaansijat riittävät. Jos sairaalahoitoa vaativia potilaita tulisi paljon, elektiivistä (ei-päivystyksellistä) toimintaa ajettaisiin sairaalassa alas sitä mukaa kuin tarvetta on.

Useimmat koronaviruspotilaat eivät kuitenkaan vaadi sairaalahoitoa.

 

Saadaanko kesälläkin riittävästi hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä paikalle?

Kyllä saadaan, vakuuttaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen. Vaikka tartunnan saaneiden määrät kasvaisivat merkittävästikin, voidaan henkilöstön kesälomia ja muita järjestelyjä käyttäen huolehtia siitä, että aina on riittävä määrä henkilöstöä käytettävissä. Jos ajatellaan vakavinta tilannetta, voidaan kutsua myöskin työelämän ulkopuolella olevia terveydenhuollon ammattilaisia töihin.

 

Suomessa on laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Velvoitevarastointi merkitsee sitä, että kriittisten lääkkeiden maahantuojilla on niistä 3–10 kuukauden ylimääräinen varasto normaalin kauppavaraston lisäksi.

Jos koronaviruksen saaneet potilaat tarvitsevat hoitoa johonkin koronaviruksen komplikaatioon, lääkkeet ovat pääosin antibiootteja. Keskeiset antibiootit ovat velvoitevarastoitavia.

 

Mistä löydän lisätietoa?

– Keski-Suomen sairaanhoitopiirin verkkosivut.

– Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut.

– Jyväskylän kaupungin verkkosivut.

Voit myös soittaa valtakunnalliseen puhelinneuvontapalveluun 0295 535 535. Neuvontanumero palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. Neuvonnasta saa yleistä koronavirustietoa. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa.

Täältä voit lukea kaikki koronavirusaiheiset Keskisuomalaisen julkaisemat jutut.

 

Jutun lähteet: THL, KSSHP, STT, Jyväskylän kaupunki.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.