Tutkijat seurasivat lasten valintoja ruokakaupassa – vihannesosasto ei innostanut, mutta karkkihylly veti kuin magneetti puoleensa

Maiju Kemppainen ja Ville Karhu toivovat, että terveellisiä vaihtoehtoja voisi sijoitella nykyistä lähemmäs karkkihyllyjä vaihtoehdoksi makeisille. Kauppareisuilla ovat mukana lapset Niklas Karhu, 2, Julius Karhu, 4 ja Iina Karhu, 7. Katso alempaa lisää perheiden mielipiteitä. Marko Kauko

Eeva Salminen

Tutut tuotteet, houkuttelevat pakkaukset ja kaverien suositukset ohjaavat lapsiasiakkaiden valintoja ruokakaupassa. He ovat myös aikuisia alttiimpia mainonnalle eikä heillä ole vielä kykyä arvioida mainonnan tarkoitusta.

Vastuuta terveellisiin valintoihin on syytä jakaa paitsi huoltajille myös kaupallekin.

– Meillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) pohditaan päivittäin lasten terveellisten ruokatottumusten edistämistä ja toisaalta ruokaympäristössä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia, kirjoittavat erikoistutkijat Heli Kuusipalo ja Susanna Raulio sekä kehittämispäällikkö Päivi Mäki juuri julkaistussa blogissaan.

 

THL:n blogistit jalkautuivat ruokakauppaan kahden 7- ja 8-vuotiaan lapsen kanssa.

– Tavoitteenamme oli ostosten lomassa havainnoida, mihin asioihin ja tuotteisiin lapset kiinnittävät huomiota, mitkä tuotteet ovat tuttuja sekä mitkä kiinnostavat ja houkuttelevat lapsia ja miksi.

Ensimmäisenä päädyttiin hedelmä- ja vihannesosastolle. Tutkijat huomasivat, että monipuoliseen valikoimaan tutustuminen ei alakoululaisia vielä kiinnostanut.

Lempihedelmät ja -kasvikset löytyivät kuitenkin helposti lasten silmien tasolla olevista laareista. Niitä olivat omena, viinirypäleet ja vesimeloni sekä parhaan kaverin edellisenä päivänä suosittelema pomelo.

– Kaupassa käynti ja valintojen tekeminen yhdessä lapsen kanssa on hyvä keino tutustua erilaisiin hedelmiin ja vihanneksiin. Suositelluista viidestä päivittäisestä kasvis-, hedelmä- ja marja-annoksesta syödään edelleen keskimäärin vain puolet.

 

Leipäosastolla tehtävänä oli löytää Sydänmerkki-logolla varustettu tuote.

– Se oli haastavaa, sillä lopulta löysimme yhdessä vain yhden tuotteen. Sydänmerkin tarkoituksen kuultuaan lapsia mietitytti, miten suusta suoraa putkea pitkin vatsaan päätyvä leipä voi vaikuttaa sydämeen.

Lapsen kanssa siis riittää kaupassa monenlaista opittavaa.

Muro- ja mysliosastolla tehtävänä oli valita tuotteita, joita lapset haluaisivat maistaa. Kummankaan lapsen kotona murot eivät kuulu arkiruokailuun, joten valintaperusteina olivat kiinnostava pakkaus, herkullinen ulkonäkö ja jälleen ne kaverilta kuullut kehut.

 

Ja sitten se monen perheen painajainen. Karkkihylly.

– Se veti lapsia puoleensa magneetin tavoin. Pyysimme heitä mittaamaan karkkihyllyjen pituuden askelein ja hämmästelimme yhdessä hyllyvälikön kokoa. Lisäksi me aikuiset ihmettelimme laajaa valikoimaa ja suuria pakkauksia – päivittäiskaupassa oli jopa tukkupakkauksia.

Lapsia puhuttelevat ruokatrendit näkyivät myös karkkiosastolla. Jo pitkään tarjolla olleiden hot dog- ja hampurilaiskarkkien lisäksi myyntiin on tullut muun muassa värikkäitä sushikarkkeja, jotka nähtyään lapsia eivät muut makeiset kiinnostaneet.

 

Blogistit viittaavat myös muihin tutkimuksiin. Esimerkiksi erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki on huomannut, että sokeristen juomien hyllymetrit ovat lisääntyneet ja napostelutuotteet, valikoimat ja annoskoot kasvaneet.

Markkinoinnin tutkija Maijastiina Jokitalo taas on todennut, että epäterveellisten valintojen tekeminen on tehty ruokakaupoissa helpoksi ja houkuttelevaksi.

– Tuotteiden sijoittelulla ohjataan valintoja kaupassa. Lapsetkin huomaavat tuotteet helpommin silmiensä korkeudelta, blogistit vahvistavat.

Kysely: Miten ruokakauppa voisi ohjata lapsia terveellisiin valintoihin?

Kauppa voi vaikuttaa lasten valintoihin

THL:n mukaan aiemmista selvityksistä tiedetään, että lapsille tarkoitetut elintarvikkeet, esimerkiksi välipalatuotteet ja murot sisältävät enemmän sokeria tai rasvaa kuin aikuisille suunnatut saman tuotekategorian tuotteet. Lapsille suunnattujen elintarvikkeiden pakkaukset ovat värikkäitä, niissä on lapsia kiinnostavia kuvia ja esimerkiksi lastenohjelmista tai peleistä tuttuja hahmoja.

Nämä elementit, tuotteiden tuttuus ja kavereilta kuullut suositukset vetosivat lapsiin myös THL:n tutkijoiden ja kahden lapsen kauppareissulla.

– Kauppa voi kehittää yhteiskuntavastuullisia toimintatapoja. Kaupat voivat esimerkiksi ohjata lapsiperheitä entistä terveellisempiin valintoihin tuotteiden sijoittelulla, tarjouksilla ja mainoksilla. Sekin helpottaisi, jos lapsen silmien tasolla tai kassojen välittömässä läheisyydessä ei olisi tuotteita, joita lapsen ei ole hyvä syödä joka päivä, tutkijat summaavat.

Kaupat ovatkin tehneet tämän suuntaisia muutoksia; esimerkiksi kassojen läheisyydessä on myynnissä xylitol-purkkaa, vesipulloja ja kassakasviksia. Toisaalta – karkkiosastokin on edelleen usein aika lähellä kassoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.