Eläketurvakeskuksen ennuste: Osa matalasta syntyvyydestä saattaa selittyä lasten saannin lykkäämisellä

Viime vuonna Suomessa syntyi yhteensä 45 600 lasta. Lehtikuva / Anni Reenpää

STT

Osa Suomen matalasta syntyvyydestä saattaa selittyä lasten saannin lykkäämisellä. Asia käy ilmi Eläketurvakeskuksen (EKT), Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin hankkeesta, jossa kehitettiin tilastollisia skenaarioennusteita hedelmällisyydelle.

Tarkoitus oli selvittää, miltä osin Suomessa havaittu syntyvyyden lasku on luonteeltaan pysyvää ja miltä osin tilapäistä. Tilastokeskus kertoi viikko sitten, että viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli mittaushistorian alhaisin eli 1,35. Luku kertoo, kuinka monta lasta Suomessa asuvat naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Viime vuonna Suomessa syntyi yhteensä 45  600 lasta.

Hankkeen tutkijoiden uskottavimpana pitämän skenaarion mukaan on todennäköistä, että osa nykyisestä matalasta syntyvyydestä johtuu lasten saamisen lykkäämisestä. Kun lykkääminen päättyy, kokonaishedelmällisyysluku kääntyy kasvuun.

Lykkäämisskenaarion mukaan seuraavien vuosikymmenten keskimääräinen hedelmällisyysluku nousisi 95 prosentin todennäköisyydellä 1,42–1,67 lapseen naista kohti. Peruslaskelmassa hedelmällisyysoletus on 1,35 eli sama kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessa.

Työeläkemaksut nousemassa yli 30 prosenttiin

Eläketurvakeskusta hedelmällisyysennusteet kiinnostavat erityisesti eläkkeiden rahoituksen vuoksi. EKT:n mukaan nyt ennustettu syntyvyyden hienoinen nousu helpottaisi osaltaan eläkemaksujen ennakoitua korotuspainetta.

Peruslaskelman mukaan työeläkemaksuja joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Toteutuessaan lykkäämisskenaarion kaltainen lisäys syntyvyydessä puolittaisi eläkemaksujen korotuspaineen, jos muut oletukset pysyvät ennallaan.

–  On hyvin mahdollista, että viime vuosina jyrkästi laskenut syntyvyys voi jossain määrin korjaantua. Tällöin väestökehityksen vaikutus työeläkemaksujen tasoon ei näyttäydy niin dramaattiselta kuin tämän hetken luvuista voisi päätellä, kertoo tutkimuksesta ja tilastoista vastaava johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta tiedotteessa.

Jos lykkäämisskenaarion oletukset toteutuvat, työeläkemaksu on laskentajakson lopussa 95 prosentin todennäköisyydellä 25,9–30,4 prosentin välillä, kun se peruslaskelmassa on reilut 31 prosenttia.

–  Vaikka syntyvyyttä koskevat oletukset toteutuisivat, muut eläketurvan rahoitukseen liittyvät tekijät voivat vaihdella, sanoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.