Kulmuni: Keskustan epäselvä linja johti vaalitappioon – Puolueelle kertynyt "aatteellista korjausvelkaa"

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoo, ettei keskusta ole ollut sellainen vaikutuskanava suomalaisille kuin sen olisi pitänyt olla. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

STT

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni arvioi keskustan vaalitappion viime keväänä johtuneen ainakin osin siitä, ettei ihmisille ollut selvää, minkä puolesta keskusta toimi. Pitkä hallitusvastuun kausi vaikutti siihen, ettei keskusta pärjännyt mielikuvien taistossa.

–  Keskusta ei ole ollut sellainen vaikutuskanava suomalaisille kuin sen olisi pitänyt olla. Vuosien aikana korjausvelka aatteellisesti ja järjestöllisesti oli kasvanut niin isoksi, että ei pärjätty, Kulmuni sanoi Facebook-livelähetyksessä, jossa hän arvioi ennen puheenjohtajavalintaa tekemänsä sadan päivän uudistusohjelman tuloksia. Hän käy asiaa läpi myös Suomenmaan sivuilla julkaistussa blogikirjoituksessa.

Tulevaisuudessa keskustan on Kulmunin mukaan muutettava kulttuuriaan ja käytävä enemmän sisäistä keskustelua.

–  Minä en pelkää keskustelua, mutta sitä minä pelkään kuollakseni, että meillä ei keskusteltaisi asioista.

Kolmen suuren puolueen aikana keskusta pystyi asemoimaan itsensä vaihtoehtona oikeistolle ja vasemmistolle, mutta se ei enää riitä, Kulmuni sanoi.

–  Jos mentäisiin kaksinapaiseen blokkipolitiikkaan, niin se olisi kyllä vastakohta sille mitä keskusta ajaa.

Kannatuksen nousu "positiivinen uutinen"

Kulmuni piti keskustan kannatuksen kohentumista Ylen kyselyssä positiivisena uutisena.

–  Se on tietenkin iloinen uutinen meille, positiivinen uutinen joka luo toivoa.

Puolueen kannatus ei kuitenkaan ole vielä riittävällä tasolla, hän toteaa. Kannatuksen nostaminen vaatii vielä kovaa työtä ja uudistamista.

Yleisradion joulukuussa teettämässä kannatusmittauksessa keskustan kannatus nousi 1,4 prosenttiyksikköä edelliskuukaudesta ja oli tasan 12 prosenttia.

Kannatusmittauksissa on kuitenkin nähty poikkeuksellisen heikkoja lukemia syksyn mittaan ja Kulmuni arveli, että monelle keskustan kannattajalle oli henkisesti liian pitkä siirtymä päähallituspuolueesta uuden punamullan kakkospuolueeksi.

Kulmuni puolusti hallitusyhteistyötä ja huomautti, että hallituksen ohjelma on "aivan poikkeuksellisen keskustalainen".

Pekkarinen: Hallituksessa vaarana toisten jalkoihin jääminen

Pitkän linjan keskustavaikuttaja, europarlamenttiin siirtynyt Mauri Pekkarinen arvioi puolestaan Helsingin Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessa, että keskustaa uhkaa julkisen keskustelun perusteella marginalisoituminen ja toisten jalkoihin jääminen.

–  Puheenjohtaja Katri Kulmunin alku on ollut haastava, mutta kelvollinen. Pääsyyt puolueen ongelmiin ovat syvemmällä, viime keväässä ja vuosissa ennen sitä.

Pekkarisen mielestä ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen saavutusten puolustaminen ja virheiden tunnustaminen olisi tarjonnut tilaisuuden palauttaa luottamus ja hakea uutta nousua oppositiosta käsin. Hallitusyhteistyössä on riskinsä, jotka uhkaavat toteutua, ellei tuloksia ala näkyä.

–  Keskustan on noustava nyt hallituksen sisällä esille omissa leipälajeissaan. Näin silläkin riskillä, että se horjuttaa hallituksen yksimielisyyttä, Pekkarinen opastaa.

Pekkarinen perää "ylilyövän" ilmastolinjan torjumista ja nelipäiväistä työviikkoa.

Puolue menetti liikkuvien äänestäjien luottamuksen

Keskustan analyysin mukaan puolue menetti kevään eduskuntavaaleissa ennen muuta liikkuvien äänestäjien luottamuksen. Sen voidaan arvioida olevan puolueen tulevaisuuden kannalta vakavin viesti.

Alueellisesti keskusta menetti runsaasti ääniä puolueen vahvoilla kannatusalueilla. Vaalituloksen perusteella voidaan sanoa, ettei keskustalla ole enää yhtään erittäin korkean kannatuksen maakuntaa.

Suhteellisesti kannatus laski kuitenkin eniten etelän suurissa kaupungeissa. Äänestysaktiivisuus nousi eritoten kuudessa suurimmassa kaupungissa. Keskustalle epäsuotuisan kannatuskehityksen voi siksi arvioida jatkuvan, ellei äänestysaktiivisuutta saada merkittävästi nostettua keskustan perinteisesti vahvoilla alueilla ja keskustan houkuttelevuutta nostettua kasvavien kaupunkien alueilla.

Haastetta tuo myös se, että keskustan kannattajista 65 vuotta täyttäneiden osuus on neljän viimeisen vuoden aikana korostunut. Nuoremmat ikäluokat ovat jääneet yhä pienempään vähemmistöön.

Kun vuoden 1991 vaaleissa liikkuvia äänestäjiä oli 48 prosenttia 18-34 vuotiaista, osuus kevään 2019 vaaleissa oli jo 63 prosenttia.

Nuorten keskuudessa alentunut kannatus ja luottamuksen puute keskustaan ei juuri tullut esille puolue-elinten keskusteluissa ja palautteissa ennen vaaleja eikä välittömästi vaalien jälkeen. Analyysin mukaan keskustakupla ei tunnistanut eikä tunnustanut ongelmaa riittävästi, vaan siihen tarvittiin vaalien jälkeistä tutkimuslaitosten kylmää numerofaktaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.