Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Ranskalaisasiantuntija: Iran lähetti selvän viestin tarkasti osuneilla ohjuksillaan

Ranskalaisasiantuntija ei ole varma, riittääkö ohjusisku Iranin kotimaiselle mielipiteelle kostoksi Yhdysvaltain toteuttamasta suositun iranilaiskenraalin surmasta. LEHTIKUVA/AFP

STT

Iranilla oli selkeästi tarkoitus olla surmaamatta amerikkalaissotilaita irakilaisiin sotilastukikohtiin tekemissään ohjusiskuissa, sanoo ranskalainen kansainvälisen politiikan asiantuntija Francois Heisbourg. Hänen mukaansa Iran lähetti kuitenkin samalla muille Lähi-idän maille ja Yhdysvalloille selvän ja tärkeän viestin, joka paljastuu tukikohdista iskujen jälkeen julkaistuista kuvista.

–  He näyttivät kykenevänsä ampumaan suuren määrän ohjuksia, jotka voivat osua tarvittaessa tarkasti myös paljon mielenkiintoisempiin kohteisiin, Heisbourg kuvailee STT:n puhelinhaastattelussa.

Hänen mukaansa tätä viestiä tutkitaan varmasti tarkasti muun muassa Iranin kanssa vihoissa olevissa Persianlahden arabimaissa. Israelkin saattaa kiihdyttää pommituksiaan iranilaisiin ja Hizbollah-järjestön kohteisiin Syyriassa, jonne samankaltaisia ohjuksia on Iranista siirretty.

Heisbourg on toiminut muun muassa diplomaattina sekä johtajana ja vanhempana neuvonantajana brittiläisessä IISS- ja ranskalaisessa FRS-strategiantutkimusinstituutissa.

Riittikö Iranin kotiyleisölle?

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pitäytyi keskiviikkoiltana Suomen aikaa antamassaan lausunnossa ainakin toistaiseksi vastatoimista Irania vastaan. Heisbourgin mukaan jännitteet Lähi-idässä ovat kuitenkin vähintäänkin ennallaan eikä mitään ole ratkaistu, vaikka avoimelta alueelliselta sodalta näytetään nyt välttyneen. Hän ei ole myöskään varma, riittääkö ohjusisku Iranin kotimaiselle mielipiteelle kostoksi Yhdysvaltain toteuttamasta suositun kenraalin surmasta.

Yhtenä odotettavissa olevana mahdollisuutena on esitetty Iranin tukemien sijaistoimijoiden (proxy) iskuja amerikkalaisia vastaan. Heisbourg arvioi, että Yhdysvallat panisi tällaiset epäsuorat toimet joka tapauksessa Iranin piikkiin.

Naton varalle tuskin selvää suunnitelmaa

Euroopassa kiinnitti huomiota Trumpin mainita, jonka mukaan presidentti aikoo pyytää sotilasliitto Natoa toimimaan aktiivisemmin Lähi-idässä. Heisbourg ei usko, että kommentin takana olisi sen pidemmälle ajateltua diplomaattista aloitetta. Hänen mukaan Trumpilla oli vain yksi viesti eli se, ettei hän nyt aio laajentaa konfliktia Iranin kanssa. Kaikki muu oli joko pelkkää täytettä tai lausuttu Yhdysvaltain seuraavat presidentinvaalit mielessä, tutkija arvioi.

–  Minulla ei ole aavistusta, miksi hän mainitsi Naton tässä Iran-yhteydessä – enkä usko, että Trumpillakaan on, Heisbourg naurahtaa.

Monissa Nato-maissa on jo jonkin aikaa puhuttu tarpeesta saada liittouma osallistumaan enemmän ääri-islamilaisen terrorismin vastaiseen taisteluun. Se ei ole kuitenkaan aivan sama asia kuin ajankohtainen vastakkainasettelu Iranin ja Yhdysvaltain välillä.

Suurlähetystöt herkkä kohta USA:lle

Euroopan ja Yhdysvaltain Iran-politiikassa suurin erimielisyys on koskenut suhtautumista vaivalla neuvoteltuun ydinohjelmasopimukseen, josta Yhdysvallat on vetäytynyt. Euroopassa sopimusta tuetaan, sanoin Kiinassa ja Venäjällä, mutta alkuperäisestä tavoitteesta ei ole kenelläkään eri käsitystä.

– Yhdysvaltain, Euroopan, Kiinan ja Venäjän mielestä Iranin ei pidä antaa hankkia ydinasetta, Heisbourg tiivistää.

Heisbourgin mukaan Euroopassa tuskin olisi haluja liittyä mukaan, jos Yhdysvallat laajentaisi konfliktin Irania vastaan sodaksi.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että Euroopassa tunnettaisiin sympatiaa Irania kohtaan. Ainakin tällä hetkellä Iran nähdään osana ongelmaa eikä ratkaisua, Heisbourg sanoo.

Hänen mukaansa on myös hyvä muistaa, että alkuperäinen syypää kriisin kärjistymiseen oli Iran, jonka tukemat ryhmät hyökkäilivät Yhdysvaltain suurlähetystöä vastaan Bagdadissa. Iranissa ei ehkä hänen mukaansa tajuttu, kuinka herkkä asia suurlähetystöt ovat Yhdysvalloissa. Vuosien 1979–81 panttivankikriisi Teheranin vallatussa lähetystössä on yhä monien muistissa.

–  Trump saattoi pelätä saavansa käsiinsä oman panttivankikriisin, Heisbourg pohtii.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut