Ankaran väännön kautta synnytettyä ja vuodenvaihteessa kuopattua aktiivimallia ei jäädä suuremmin suremaan työmarkkinoilla. TE-toimistoista kerrotaan, että aktiivimallin noudattaminen aiheutti eniten työtä vuoden 2018 alkupuolella, kun työttömyystukien leikkuri tuli voimaan. Epävarmuus oli suurta ja kysymystulva oli suurimmillaan.
Suomen suurimman henkilöstöpalveluyhtiö <Company>Baronan</Company> toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo, ettei aktiivimallin poistuminen ole näkynyt yhtiön toiminnassa. Toisaalta myöskään aktiivimallin käyttöönotto ei juuri näkynyt Baronalla. Aktiivimallin työssäoloehdon täyttämiseksi vaadittiin 18 tunnin työntekoa kolmen kuukauden jaksolla, jotta tukileikkauksilta vältyttäisiin.
– Jossain määrin tuli hakemuksia, joista ilmeni, että ne oli aktiivimallin takia lähetetty, mutta ei se ollut meidän toiminnan kannalta merkityksellistä. Työn hakeminen ja työntekijöiden löytäminen on tänä päivänä aika haasteellista. Jos se pelkän aktiivimallin takia tehdään, niin ei se kovin hyvää tulosta tuota, Vanhala-Harmanen sanoo STT:lle.
Lisäksi 18 tunnin minimityöaika on niin lyhyt, ettei sellaisia työtehtäviä juuri ole edes tarjolla, hän toteaa. Töitä pitäisi olla ainakin 18 tuntia viikossa.
– Me emme ole ikinä kuuluneet siihen ryhmään, joka olisi pitänyt koko aktiivimallia kovin onnistuneena. Aktivointi on hyvä, kannustus on hyvä sekä työnhakutaitojen kartuttaminen. Myös määräaikaishaastattelut tuottivat hyvää tulosta.
Erityisen tärkeää työllistymisen kannalta olisi antaa tukea ja opastusta, esimerkiksi työnhakuvalmennusta.
– Osaamisen päivittämisen haasteesta on tullut todella iso. Meillä on hienoja koulutuksia, toivoisin, että ihmiset tarttuvat niihin, koska nykyään osaaminen vanhenee todella nopeasti.
Toimialajohtaja Heikki Ruohonen <Company>Eezy Urapalveluista</Company> kertoi, että aktiivimallin vaikutukset näkyivät heillä alkuvaiheessa siinä, että valmennuksiin tuli jonkin verran enemmän hakemuksia. Työssäoloehdon täyttäviä töitä tehtiin myös jonkin verran Eezyn kautta.
– Vaikutukset ovat ehkä olleet enemmän sillä yksilötasolla, kun työttömät ovat miettineet, mitä minun pitää tehdä.
TE-toimistoilla muita tavoitteita
Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja Pirjo Krokfors arvioi, että aktiivimallin poistumisen vaikutukset jäävät loppujen lopuksi vähäisiksi. Kurssien ja koulutusten tarjonta perustuu pitkäaikaiseen suunnitteluun. Aktiivimalli ei ole toimistojen toiminnassa pääasia, vaan ihmisten työllistäminen.
– Pitkäaikaistyöttömien palvelussa minusta ratkaisevaa on se tuki, jonka ihminen pystyy ihmiselle antamaan, eri palveluvaihtoehtojen esittelyssä ja arvioinnissa yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen pohjalta.
Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Leena Tuohimaa-Kari arvioi myös, että käytännön vaikutukset aktiivimallin poistumisesta jäävät vaatimattomiksi.
– Asiakkaat ovat itse olleet kiinnostuneita, miten ehdot pystyy täyttämään. Me olemme ohjanneet ja neuvoneet ja yrittäneet auttaa. Suurin huoli on työvoiman saatavuus ja työpaikkojen täyttäminen, ja siltä pohjalta on TE-toimistojen toimintaa suunniteltu.
Leikkuri iski moniin työttömiin
Aktiivimalli ehti olemassaolonsa aikana vaikuttaa monen työttömän tukiin. Kelan tilastojen mukaan vuosina 2018–19 malli leikkasi lähes joka toisen peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavan työttömän tukia. Lopullisia lukuja ei ole vielä saatavilla, sillä joulukuun tietoja ei ole vielä saatavilla.
Mallin aikana tuista leikattiin 4,65 prosenttia, jos työtön ei seurantakauden aikana tehnyt vähintään 18 tuntia töitä tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin tai yritystoimintaan
Alennettua etuutta ainakin yhdessä tukimaksatuksessa saaneita oli vajaan kahden vuoden jaksolla kaikkiaan 47,5 prosenttia. Vuonna 2018 leikkuri osui 41,5 prosenttiin Kelan tukia saavista työttömistä, viime vuoden aikana osuus nousi 48,3 prosenttiin. Vuonna 2018 alennettuja tuki alettiin maksaa huhtikuun alusta, koska mallin ensimmäinen tarkastelujakso päättyi silloin.
Tutkimusten mukaan aktiivimalli rokotti erityisesti ikääntyneiden ja syrjäseuduilla asuvien työttömien tukia.
Finanssivalvonnan tilastoista ilmenee, että myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavista moni menetti tukia leikkurin takia. Viime vuoden marraskuussa liki 32 000 työttömyyskassojen jäsentä sai alennettua ansiopäivärahaa ainakin yhdessä maksatuksessa. Kun ansiopäivärahan saajia oli yhteensä reilut 104 000, iski leikkuri noin joka kolmannen tukiin.
-----
Juttua on korjattu 3.1.2019 klo 13:50: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että Finanssivalvonnan tilastojen mukaan viime vuoden aikana työttömyyskassojen edunsaajista liki 32 000 olisi saanut alennettua ansiopäivärahaa ainakin yhdessä maksatuksessa ja ansiopäivärahan saajia oli reilut 104 000. Luvut koskevat kuitenkin ainoastaan marraskuuta 2019, ei koko vuotta. Koko vuoden tilastoja ei ole saatavilla.