Viime hallituksen lanseeraaman aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista, eikä tuoreessa raportissa siksi anneta sen työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö tiedotteessa.
Aktiivimallin vaikutuksia selvittäneen tutkijaryhmän mukaan aktiivimalli ei ole lisännyt heikoimmassa asemassa olevien eli peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavien työttömien työllistymistä. Ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien työllistyminen kuitenkin kasvoi.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti perjantaina selvityksen aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja te-toimistojen toimintaan.
Tutkijaryhmään kuuluivat tutkimusprofessori Tomi Kyyrä ja erikoistutkija Hanna Pesola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, tutkija Päivi Naumanen Turun yliopistosta, julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sekä sosiaalipolitiikan tutkija ja Kelan ryhmäpäällikkö Minna Ylikännö.
Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia luotettavasti. Malli koski lähes kaikkia työttömiä, ja se otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa, raportin tiedotteessa sanotaan. Aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa.
Raportin tekijöiden mukaan myös eräät muut uudistukset ovat saattaneet vaikuttaa työttömiin samoihin aikoihin. Sopivan verrokkiryhmän puuttuessa aktiivimallin vaikutusta on vaikeaa eristää muiden tekijöiden vaikutuksesta, minkä vuoksi mallin työllisyysvaikutukset jäävät osin epäselviksi.
– Aktiivimalli kasvatti työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. Jälkimmäisen osalta aktiivimallin vaikutus on raportin mukaan suhteellisen selvä. Työttömät hakeutuivat palveluihin, joilla aktiivimallin aktiivisuuskriteerit täyttyivät. Usein nämä palvelut olivat lyhytkestoisia, ministeriö sanoo tiedotteessa.
Aktiivimallin leikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin. Yli 55-vuotiaista työttömistä päiväraha pieneni noin puolella.
TE-toimistot suhtautuivat aktiivimalliin varsin kriittisesti
TE-toimistojen henkilökunnalle tehdyn kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan työttömien työnhakijoiden halukkuus osallistua palveluihin lisääntyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. TE-toimistoissa malliin suhtauduttiin varsin kriittisesti.
– Sitä ei nähty työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä, kyselystä ilmenee.
Kyselyn ja haastattelujen mukaan aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua, minkä takia sitä pidettiin eriarvoistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana.
Kyselyssä aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen.
Sosiaalipolitiikan tutkija ja Kelan ryhmäpäällikkö Minna Ylikännö sanoi tiedotustilaisuudessa, että osassa haastatteluista tuli myös esille, että aktiivimalli aktivoi osaa siirtymään vanhuseläkkeelle sen sijaan, että he olisivat olleet työttöminä työnhakijoina.
Työministeri Timo Harakka (sd.) sanoo, että raportti on silti arvokas hallituksen jatkotyön kannalta, vaikka aktiivimallin toteuttamistavan vuoksi sen työllisyysvaikutuksista ei ole mahdollista antaa uskottavasti tarkkaa lukua.
– Yksi raportin tärkeimmistä tuloksista on se, että aktiivimalli lisäsi TE-palvelujen käyttöä ja kysyntää. Työttömien palvelut turvataan ja niitä entisestään vahvistetaan nyt, kun hallitus purkaa aktiivimallin leikkurin, hän sanoo.
Koko hallituksen yhteinen näkemys on, että työllisyystilanne edellyttää lisätoimia.
– Loppuraportti paljastaa, että aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti yli 55-vuotiaisiin työttömiin. Samalla tiedämme, että suurin potentiaali työllisyyden nostolle löytyy juuri tästä ikäryhmästä. Tulemme valmistelemaan uusia toimenpiteitä, jotka auttavat tätä ikäryhmää takaisin työmarkkinoille, Harakka sanoo.
Vaihtoehdot puuttuvat
Valtiovarainministeriö arvioi alun perin aktiivimallin lisäävän työllisyyttä 5 000–12 000 henkilöllä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena oli edistää työllistymistä työttömyysturvan leikkaamisen uhalla.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on jo ennen loppuraportin valmistumista laatinut esitysluonnoksen aktiivimallin leikkurin purkamisesta. Hallitusohjelmassa todetaan, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.
Lainsäädännön arviointineuvoston mielestä esitysluonnoksesta ei käy ilmi, mitä ongelmaa sillä on tarkoitus muuttaa tai korjata. Arviointineuvosto kritisoi esitystä myös siitä, ettei siinä esitetä vaihtoehtoja valitulle keinolle.
Arviointineuvosto katsoikin 9. lokakuuta, että esitysluonnosta tulee korjata ennen hallituksen esityksen antamista.
Hallituksen esitys sisältää muun muassa sen, että työttömän aktiivisuutta ei enää seurattaisi. Aktiivimallin leikkaama työttömyysetuus palautuisi normaaliksi.
Sen sijaan työttömyysturvan niin sanotut karenssipäivät eli omavastuuaika pysyy viidessä päivässä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyysjakson alun päiviä, joilta työttömälle ei vielä makseta työttömyystukea.