Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tilastokeskukselta jäätävä väestöennuste: Keski-Suomessa vain kolme kuntaa kasvaa – Katso tästä, miten väkiluku kehittyy Keski-Suomen kunnissa

Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan Suomen väestönkehitys lähtee laskuun nykyisellä kehityksellä vuonna 2031 ja vuonna 2050 väkiluku on alentunut nykyisestä 100 000:lla.

Alueellinen väestöennuste ulottuu vuoteen 2040. Sen mukaan väkiluku kasvaisi vuonna 2035 enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

Keski-Suomessa on ennusteen mukaan vuonna 2040 vain kolme kuntaa, joissa väkimäärä hieman kasvaa: Jyväskylä, Muurame ja Uurainen. Väkiluku uhkaa painua tuhannen asukkaan alapuolelle Kyyjärvellä ja Kivijärvellä, jossa suhteellinen väestön aleneminen 35,7 prosenttia on koko maan suurin. Suhteellisesti väestömäärän aleneminen on voimakasta myös Hankasalmella, Saarijärvellä ja Viitasaarella, joista kustakin väki vähenee noin neljänneksellä nykyisestä.

Tilastokeskuksen maanantaina julkaisemat tuoreet ennusteet kertoivat odotettuja lukuja, mutta yllättivät jyrkkyydessään jopa tutkijan.

– Synkät luvut olivat odotettavissa, mutta ne olivat vielä jäätävämpiä, kuin pelkäsin, kommentoi aluetutkija Timo Aro.

Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Erityisesti Aroa kylmää uusi, tämän hetken syntyvyystasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku, joka on laskenut viime marraskuun 1,45:stä 1,35:een.

– Väestöennusteet tuovat karusti esille sen, mihin kehityspolku johtaa, jos kaikki pysyy ennallaan. Olennaisin viesti tässäkin ennusteessa on se, että reagoidaan ja varaudutaan tulevaisuuteen.

Aron mukaan alueiden ja kuntien tulisi tunnistaa kukin omat väestönkehitykseen vaikuttavat osatekijät auki ja miettiä, mitä näistä osatekijöistä koituu.

– Olennaista on ymmärtää, että nopeasti ei ole hirveän paljon tehtävissä. On nähtävä pidempi polku ja kokonaisuus.

Aro muistuttaa, että pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa väestöennusteet kääntyvät nopeasti myös toiseen suuntaan, jos syntyvyys tasapainottuu tai lähtee uudelleen kasvuun.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo, että supistuva väestö ja huoltosuhteen heikkeneminen merkitsevät, että Suomessa on pohdittava jälleen eläkejärjestelmän kestävyyttä.

– Eikä ole aikaa jäädä odottelemaan tekemättä mitään. Syntyvyys pitäisi saada nousuun, jos se on noustakseen, ja mieluummin nopeasti kuin hitaasti.

Rapo muistuttaa, että takavuosina 1970-luvulla Suomi onnistui kääntämään laskeneen syntyvyyden kasvuun muun muassa perhepoliittisilla uudistuksilla. Hänestä on rohkaisevaa, että tuolloin käänne parempaan kyettiin saamaan aikaan.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) korostaa, että syntyvyyden kohentamisen perhepoliittiset keinot otettiin juuri mukaan hallitusohjelmaan.

– Perhevapaauudistukset ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ovat toimia, joilla haluamme tuoda takaisin vakautta ja turvaa lapsiperheisiin.

Lasten hankkimisen esteenä voi olla myös nuorten aikuisten epävarma työtilanne.

– Nollatuntisopimus ei ole ollut tältäkään kannalta hyvää kehitystä Suomen työmarkkinoilla. Muiden Pohjoismaiden tyyliin meidän olisi lisättävä myös joustavampia työaikoja, Paatero sanoo.

Ministeri silti samalla toteaa, että päätös lasten hankkimisesta on viime kädessä yksityinen ja henkilökohtainen asia.

– Syntyvyyden vähenemisen taustalla on varmaan myös ajatuksellinen muutos siinä, halutaanko lapsia vai ei.

Jyväskylän Mäki-Matin perhepuistossa lastensa kanssa leikkimässä olleiden äitien ei tarvinnut kauan miettiä, mitkä tekijät vaikuttavat perheiden valmiuteen tehdä lapsia: työelämän pilkkoutuminen ja lapsiperheiden tuet.

– Ihmiset lykkäävät lapsentekoa, kun työsuhteet ovat pätkittäisiä. Se vaikutti itselläkin, sanoi Veera Roikola.

Yhteiskunnan tuki ei myöskään ole rahallisesti kannustava.

– Hoitolisät ovat ihan naurettavan pieniä. Perheellä pitää olla säästöjä, jotta vanhempi voi olla kotona lapsen kanssa, sanoi Minna Munukka.