Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Sveitsi uhkaa sulkea rajansa EU-kansalaisilta: ensi vuoden kansanäänestys on ratkaiseva, arvioi sveitsiläissuomalainen huippuvirkamies

Sveitsi, Basel.Matkailu. Paula Hotti

Janne Yläjoki

Britannian EU-ero ja sen seuraukset ovat saaneet Suomessakin valtavasti huomiota.

Vähemmän on puhuttu siitä, että EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus saattaa olla loppumassa myös Sveitsissä, mikäli ensi vuoden kansanäänestyksessä niin päätetään.

Alppimaassa asuu noin 1,4 miljoonaa EU-maista muuttanutta henkilöä, joiden arki on päätöksen myötä vaakalaudalla.

Sveitsin puolustusministeriön turvallisuuspoliittisen yksikön johtaja Pälvi Pulli, 48, vahvistaa, että kansanäänestys EU-kansalaisten vapaan liikkuvuuden lopettamisesta on todella tulossa jossain vaiheessa ensi vuonna.

– Asiaa ajava kansanpuolue on kuitenkin hävinnyt viime vuosina EU-politiikkaa koskevat aloitteensa, joten tämänkin läpimenoa voidaan pitää epävarmana, Pulli toteaa.

Oikeistopopulistinen kansanpuolue on tosin voittanut yhden lähes samaa asiaa koskevan kansanäänestyksen vuonna 2014.

– Puolue sai tuolloin kansalaisten äärimmäisen niukan enemmistön esittämälleen perustuslain muutokselle, jolla haluttiin rajoitettaa EU-kansalaisten työssäkäyntioikeutta Sveitsissä kiintiöillä. Parlamentti muotoili kuitenkin toimeenpanevan lain siten, että se ei lopulta rajoittanut vapaata liikkuvuutta.

– Kansanpuolueen mielestä asia jäi puolitiehen.

 

EU:n ja Sveitsin välit ovat muutenkin herkässä vaiheessa. Neljä ja puoli vuotta jatkuneet EU:n ja Sveitsin kumppanuussopimusneuvottelut ovat ajautuneet takalukkoon, joka ei näytä aukeavan lähiaikoina.

Pullin mukaan neuvotteluja on vaikea edistää ennen kun kansanäänestyksen tulos on selvillä. Sveitsissä on myös parlamenttivaalit nyt lokakuussa, mikä voi hidastaa prosessia.

Kumppanuussopimus on Pullin mukaan tärkeä, koska siinä määritellään ne mekanismit, millä Sveitsin ja EU:n kahdenvälisiä sopimuksia päivitetään ja miten erimielisyydet ratkaistaan. Sopimuksia on noin 120 ja ilman päivityksiä ne menettävät vähin erin merkityksensä.

Takalukko ei välttämättä aukea muutenkaan helposti, koska sopimusluonnosta vastustettiin Sveitsissä niin oikealla kuin vasemmallakin.

– Konsultaatioita tehtiin, mutta esitetylle sopimusmallille ei löytynyt riittävästi tukea. Se palautettiin jatkokäsittelyyn kolmen kriittisen kohdan osalta. Muutoksia haluttiin kohtiin, jotka koskivat yritysten valtiontukia, palkkojen dumppausta ja sosiaaliturvaa.

Vasemmisto oli huolissaan siitä, että EU-sopimus johtaa palkkojen alenemiseen ja sveitsiläisen työvoiman syrjäytymiseen, oikeisto taas siitä, että Sveitsin sosiaaliturvaa laajennetaan EU-kansalaisille, mikä voisi lisätä väärinkäytöksiä. Oikeisto suhtautuu sopimukseen ylipäätään kielteisesti koska se katsoo sen kaventavan kansallista suvereniteettiä.

Sosiaaliturvan väärinkäyttöön liittyvät väitteet olivat myös yksi syy sille, miksi kansanpuolue sai tarvittavat 100 000 allekirjoitusta EU-kansalaisten vapaan liikkuvuuden lopettamista koskevalle kansanäänestysaloitteelleen.

Itse asiasta voidaan Pullin mukaan olla montaa mieltä.

– Ulkomaalaiset joutuvat Sveitsissä usein suhdanneherkille aloille, joissa työnsaanti voi olla pätkittäistä, mutta se ei tarkoita välttämättä sitä, että maahan tultaisiin tarkoituksellisesti elämään yhteiskunnan tuilla.

 

Parlamenttivaalit tuskin ratkaisevat Sveitsin ja EU:n vääntöä. Kyselyjen mukaan vihreät ovat kyllä nousussa ja EU-kriittinen oikeisto laskussa, mutta tulos ei muuttane hallituksen valtasuhteita.

– Sveitsissä hallituspohja pysyy vakaana vaaleista toiseen. Perinteiset puolueet oikealta vasemmalle ovat pysyvästi hallituksessa, korkeintaan se saattaa vaihdella, miten monta ministeripaikkaa kullakin puolueella on. Vihreille voi tulla vaalivoitto, mutta voiton pitäisi olla todella iso, että puolue voisi vaatia hallituspaikkaa menestyksellä.

Vallan pysyvä jakaminen suurimpien poliittisten voimien kesken  juontaa juurensa vuoden 1847 sisällissotaan. Pysyvällä vallanjakosopimuksella haluttiin luoda vakautta.

 

Vaikka Sveitsi on monella tapaa aivan oma lukunsa Länsi-Euroopan maiden joukossa, siellä ymmärretään hyvin, että noin puolet maan vauraudesta tienataan kanssakäymisellä ulkomaiden, lähinnä EU:n kanssa. Vapaan liikkuvuuden estäminen ei välttämättä toimisi.

Brexit on avannut näkymiä Sveitsin ja Britannian välien syventämiseen.

– Selvää kuitenkin on, että Britannia ei voi koskaan korvata EU:ta. Sen sijaan voidaan olettaa, että Brexit  tiukentaa EU:n suhtautumista myös Sveitsiin, koska EU:n tarve toimia yhtäläisellä tavalla unionin ulkopuolisia maita kohtaan kasvaa.

EU:n komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on tuonut selkeästi esille sen, että kumppanuussopimusasia kannattaisi ratkaista vielä hänen toimikautensa aikana. Neuvottelujen siirtäminen uudelle komissiolle voisi johtaa ainakin prosessin pitkittymiseen.

 

EU:n orastavaa puolustusyhteistyötä Sveitsi katselee kiinnostuksella.

Pullin mukaan unioni etsii "nichejä", josta voisi olla hyötyä laajemman Nato-yhteistyön täydentäjänä.

– Niistä Sveitsikin on kiinnostunut. Esimerkiksi esillä ollut helikopterilentäjien koulutus voisi hyvin olla sellaista yhteistyötä, missä voisimme olla mukana.

Pullin mukaan tässä ei olisi mitään uutta, koska Sveitsillä on jo nyt esimerkiksi pilottikoulutusta ulkovaltojen kanssa.

– Sveitsi on puolueeton maa, mutta sellainen yhteistyö, joka ei sido maan käsiä yhteiseen puolustukseen, on ollut koko ajan sallittua. Kyse on vain maan oman puolustuskyvyn vahvistamisesta.

Nimenomaan oman puolustuskyvyn vahvistaminen on ollut aina sveitsiläisille äärimmäisen tärkeää.

Pullin mukaan maassa puhutaan erityisestä "miliisi-identiteetistä", millä viitataan miliisiksi kutsuttuun Sveitsin varusmiesarmeijaan.

Miliisi antaa sveitsiläisille vahvan yhteisyyden tunteen, koska varusmiesten kouluttaminen jatkuu läpi elämän: kaikki saavat kuusi koulutusjaksoa varusmiespalveluksen jälkeen.

– Päinvastoin kuin Suomen reserviläiset, miliisit voivat myös edetä aina kenraaliksi asti, mikä lisää motivaatiota.

 

Mutta mihin ihmeeseen Sveitsi tarvitsee huippuunsa hiottua varusmiesarmeijaa ja uusia hävittäjiä? Eihän alppimaata uhkaa mikään.

Pullin mukaan kukaan ei tiedä, miltä maailma näyttää 30–40 vuoden päästä.

– Sveitsissä ajatellaan, että nimenomaan oma vahva puolustusvalmius oli se tekijä, mikä – vuoristoisen maaston ohella – pelasti Sveitsin toiselta maailmansodalta. Sveitsin valtaus olisi vienyt valtavasti voimia.

–  Ja mitä tulee hävittäjiin, Sveitsi ei hanki niitä pelkästään puolustukselliseen käyttöön, vain myös siviili-ilmailun hallinnointiin. Sveitsin ilmatila on erittäin tiheästi liikennöity ja siellä tarvitaan jatkuvasti ilmapoliiseja tunnistamaan ja ohjaamaan reitiltään harhautuneita koneita.

– Myös puolueettomuuspolitiikan ylläpito vaatii hävittäjiä. Maata koskevat kansainväliset sopimukset edellyttävät, että Sveitsin on suljettava ilmatilansa kaikilta sotilaallisilta toimijoita silloin kun jokin sotilaallinen yhteenotto käynnistyy ilman YK:n mandaattia.

– Näin on myös toimittu ihan viime vuosinakin, esimerkiksi Kosovon ilmapommitusten yhteydessä. Ei se onnistu ilman uskottavaa kalustoa.

Juttua päivitetty 17.9. klo 11:31: Jutusta julkaistiin ensin viimeistelemätön versio.

Aiheeseen liittyvää

  1. Jyväskyläläinen viiden ällän ylioppilas lähti Eurooppaan ja aloitti rakettimaisen uran – nyt hän pohtii työkseen Sveitsin hävittäjähankintoja
    16.9.2019 9:13

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut