Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Sipoon vesistä löytyi yli 160 vuotta sitten uponnut, lähes täydellisesti säilynyt siipiratashinaaja, joka on vanhin laatuaan koko maailmassa

Suomenlahden pohjassa makaava Diana on tiettävästi maailman vanhin säilynyt venäläinen höyrylaiva. Sami Paakkarinen / Lehtikuva

Arttu Mäkelä / STT

Vuoden 1854 lokakuussa Suomenlinnasta lähti Ruotsinsalmeen kaksi siipiratashinaajaa. Alusten tehtävänä oli hinata siellä olevat tykkiveneet talveksi Helsinkiin.

Vain kahden tunnin matkan jälkeen toinen aluksista, siipiratashinaaja Diana osui kiviin Grårskärin länsipuolella. Alus upposi 10 minuuttia myöhemmin. Syyksi on kirjattu luotsioppilaan navigointivirhe.

Yli 160 vuotta myöhemmin Sipoon vesiltä löytyi lähes täydellisesti säilynyt hylky. Viime vuoden kesästä lähtien löytöpaikalla on tehty tarkistussukelluksia ja nyt on selvinnyt, että kyseessä on samainen erittäin harvinaislaatuinen siipiratashinaaja.

Suomenlahden pohjassa makaava Diana on tiettävästi maailman vanhin säilynyt venäläinen höyrylaiva.

– Tämä on niin hyvin säilynyt kuin se vain voi olla 160 vuotta pohjalla olleena, pitkän linjan sukeltaja Sami Paakkarinen kertoo STT:lle.

Nyt Museovirasto on avannut hylkypaikan harrastajasukeltajille ja ilmoittanut koordinaatit, joista Diana löytyy. Harrastajat yhteisöllistetään mukaan tutkimuksiin nyt ensimmäistä kertaa.

 

Sipoon vesiltä löydetystä lähes täydellisesti säilyneestä siipiratashinaajan hylystä löytynyt posliiniastia. Jorma Karvonen / Lehtikuva

 

Hylky löytyi viime vuoden kesällä sivukaiutuksen yhteydessä. Veneilijä Jussi Rekola oli vertaillut vanhoja merikarttoja nykyisiin ja löysi Sipoonselältä matalikon, jota ei ollut merkitty vanhaan karttaan. Viistokaiun ja tarkastussukelluksen avulla selvisi, että kyse on hylystä.

Hylystä on löytynyt myös ylellisiä posliinisia astioita 1800-luvun alkupuolelta. Astiastosta on nostettu yksi kuppi identifiointitarkoituksiin.

– Erityisen mielenkiintoista on se, että astiat ovat niin hyvin säilyneitä ja ne pystyttiin vielä tunnistamaan tämän ajan jälkeen, Paakkarinen kertoo.

Alus on alkujaan ollut osa Pietariin muuttaneen skotlantilaisen aatelisen Charles Berdin yksityislaivastoa. Venäjän sotalaivasto oli lainannut aluksen sotakäyttöön. Hylky saatiin tunnistettua historiantutkija Mikhail Ivanovin Venäjän laivaston arkistoista löytämän haaksirikkoilmoituksen avulla.

Sukeltaja tutkii Sipoon vesiltä löydetyn lähes täydellisesti säilyneen siipiratashinaajan hylyn keularuuman aukkoa. Sami Paakkarinen / Lehtikuva

 

Hylyn koordinaatteihin on asennettu iso ankkuripaino, jossa on poiju. Poiju helpottaa hylylle menoa, mutta se myös suojelee hylkyä. Jokaisen ei tarvitse ankkuroitua hylyn läheisyyteen. Tällöin vähenee riski siitä, että joku ankkuroituu vahingossa hylkyyn ja aiheuttaa tuhoa. Nyt pienemmät alukset voi kiinnittää poijuun.

Hylylle on avattu Facebookiin ryhmäsivu, johon havaintoja voi jakaa. Siellä voi esimerkiksi kertoa näkyvyydestä paikan päällä. Se toimii kuitenkin myös tiedotuskanavana. Ryhmässä esimerkiksi kerrotaan, ettei kyseisen hylyn sukeltaminen sovellu ihan tuoreille aloittelijoille.

– Se on niin historiallisesti arvokas ja hyvin säilynyt. Sinne ei voi huonolla sukellustekniikalla mennä, Paakkarinen kertoo.

– Mutta ei se missään tapauksessa mikään vaarallinen paikka ole, hän lisää.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut