Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista kasvoi

Tilastokeskus Lehtikuva

STT

Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,0 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, kertoo Tilastokeskus.

Tämän kevään eduskuntavaaleissa on yhteensä 2  468 ehdokasta, joista miehiä on 1  432 ja naisia 1  036.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on suurin vihreillä, joiden ehdokkaista 62 prosenttia on naisia. Suhteellisesti vähiten naisehdokkaita on perussuomalaisilla, 31,5 prosenttia.

Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus oli suurin feministisellä puolueella, jonka ehdokkaista 82 prosenttia on naisia. Suhteellisesti vähiten naisehdokkaita on kommunistisella työväenpuolueella, jolla naisten osuus on noin kuusi prosenttia.

<story-element type="paragraph"> Roima enemmistö yli nelikymppisiä

Eduskuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 46,9 vuotta. Ehdokkaat ovat keskimäärin hieman äänioikeutettuja nuorempia, sillä äänioikeutettujen keski-ikä on 51,2 vuotta.

Ehdokkaista 68 prosenttia on 40 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia.

Eduskuntapuolueista ehdokkaiden keski-ikä on korkein sinisillä (54,4 vuotta) ja matalin vihreillä (41,3 vuotta). Kaikista puolueista korkein ehdokkaiden keski-ikä on kommunistisella työväenpuolueella (58,1 vuotta) ja matalin piraattipuolueella (35,0 vuotta).

Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on RKP:lla (12 prosenttia) ja vähiten perussuomalaisilla (1 prosentti).

<story-element type="paragraph"> Lähes joka kymmenes ehdokas työtön

Kaikkien ehdokkaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani on 29  111 euroa vuodessa. Mediaanilla mitattuna suurimmat tulot ovat kokoomuksen asettamilla ehdokkailla, yli 47  000 euroa. Eduskuntapuolueista pienimmät tulot puolestaan on Sinisen tulevaisuuden ehdokkailla, noin 26  000 euroa.

Kaikista puolueista pienimmät tulot on eläinoikeuspuolueen ehdokkailla, joiden mediaanitulot ovat 15  222 euroa vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan kaikista eduskuntavaaliehdokkaista työllisiä on 73 prosenttia, työttömiä 9 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 18 prosenttia. Työvoiman ulkopuolisiin kuuluvat muun muassa opiskelijat, eläkeläiset sekä varus- ja siviilipalvelusmiehet.

Lähes puolet ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Äänioikeutetuista vastaava osuus on hieman alle neljännes. Vain perusasteen varassa olevia ehdokkaita on alle kymmenen prosenttia, mutta äänioikeutetuista heitä on noin neljännes.

Korkeimmin koulutettuja ovat vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat, joista yli puolella on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto.

<story-element type="paragraph"> Lähes kolmasosa ehdolla myös viime vaaleissa

Ehdokkaista 2,3 prosenttia on vieraskielisiä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. Tämä vastaa melko tarkalleen vieraskielisten osuutta äänioikeutetuista. Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on vihreillä, vasemmistoliitolla ja SDP:llä, vähiten perussuomalaisilla, RKP:lla ja kristillisdemokraateilla.

Ehdokkaista 990 eli noin 40 prosenttia on kunnanvaltuutettuja. Ehdokkaista 165 on nykyisessä eduskunnassa istuvia kansanedustajia.

Vajaa 30 prosenttia ehdokkaista oli ehdolla myös 2015 vaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna on SDP:llä, yli 40 prosenttia. Vähiten samoja ehdokkaita on RKP:llä, jonka ehdokkaista 23,5 prosenttia oli ehdolla vuonna 2015.

Tämän kevään vaaleissa ehdokkaita on 322 enemmän kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ehdokkaiden määrä on suurempi kuin yksissäkään vaaleissa 2000-luvulla.

Eduskuntavaaleihin osallistuu 19 rekisteröityä puoluetta. Vaaleihin osallistuvia puolueita on neljä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.