Hakemusten ja lupien määrä kasvoi parissa vuodessa. Noin puolet hakemuksista hyväksytään.
Jo yli 400 turvapaikanhakijaa on kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen voinut jäädä maahan työperäisen oleskeluluvan turvin. Määrä on kasvanut erityisesti vuosina 2017 ja 2018.
Viime vuonna työperäisen oleskeluluvan sai 177 sellaista turvapaikanhakijaa, jolla on takana ainakin yksi kielteinen turvapaikkapäätös. Vuonna 2017 työperäisen oleskeluluvan sai 158 turvapaikanhakijaa, kun vielä vuonna 2016 luku oli 53 ja vuonna 2015 vain 48. Hakemuksista puolet hyväksyttiin viime vuonna, aikaisempina vuosina vähän harvempi.
– Kielteisten päätösten taustalla on aina se, että hakija ei täytä kyseisen oleskeluluvan kriteereitä. Ensimmäinen työperusteinen lupa on pääsääntöisesti yhden vuoden pituinen. Jos työsopimus on lyhyempi, myönnetään lupa työsuhteen keston ajaksi, tulosalueyksikön päällikkö Anna Hyppönen Maahanmuuttovirastosta (Migri) kertoo.
Yhteensä vuosina 2015–2018 työperäisen oleskeluluvan on saanut 436 sellaista turvapaikanhakijaa, jolla on vähintään yksi kielteinen päätös turvapaikkahakemukseen. Hyppösen mukaan tilastoista ei voida nähdä, kuinka monta kielteistä turvapaikkapäätöstä hakija on saanut ennen työlupahakemusta.
Hallitus halusi vielä viime syksynä helpottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työssäkäyvien turvapaikanhakijoiden jäämistä Suomeen. Silti uusi ulkomaalaislaki tuo heikennyksiä nimenomaan turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuteen. Muiden ulkomaalaisten työntekijöiden lupaprosesseja laki voi jopa helpottaa, sillä jatkoluvan ei tarvitse enää kohdistua samoihin työtehtäviin kuin ensimmäinen työlupa.
Tällä haavaa ei ole tiedossa, milloin laki astuu voimaan. Hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta piti olla presidentin esittelyssä jo viime perjantaina, mutta asia siirtyi hallituksen eron vuoksi. Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus jo olemassa olevassa työpaikassa päättyy sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta työperäistä oleskelulupaa ei ole haettu tai vielä saatu. Työskentelyä ei voi aloittaa ennen kuin on saanut työntekijän oleskeluluvan.
Anna Hyppösen mukaan työntekijän oleskelulupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika viime vuonna oli 148 vuorokautta.
Työperäinen oleskelulupa ei ole sama kuin turvapaikanhakijan työnteko-oikeus. Turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua Suomeen tulosta, jos on passi. Passiton odottaa puoli vuotta.
Aikaisemmin työnteko-oikeus palautui, kun hakija kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen teki uusintahakemuksen turvapaikasta. Nyt uudessa laissa voimaan astuu karenssi eli kielteisen päätöksen jälkeen pitää odottaa kolme tai kuusi kuukautta ennen kuin työnteko-oikeus astuu uudelleen voimaan.
Yli 1 100 turvapaikanhakijaa on hakenut työperäistä oleskelulupaa vuosina 2015–2018. Tarkastelujakso on vuodesta 2015, sillä siihen ajoittuu suurin turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen. Sitä ennen määrät ovat olleet olemattomia, sillä työperäistä oleskelulupaa pitää yleensä hakea jo lähtömaassa.
Turvapaikanhakijoiden työperäisten oleskelulupien saaminen on osoittautunut vaikeaksi muun muassa saatavuusharkinnan ja passien puuttumisen takia. Luvan käsittely maksaa hakijalle noin 600 euroa.
Vakituinen työpaikka ei välttämättä takaa työntekijän oleskelulupaa. Te-toimistot tekevät alueittain asiasta osapäätökset, jotka Migri vahvistaa. Te-toimisto tutkii ensin, onko paikkaan saatavissa työvoimaa Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta.
Oleskeluluvasta päätettäessä punnitaan alueellista työlupalinjausta eli niitä ammattialoja, joille työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää ilman erillisselvitystä työvoiman saatavuudesta. Yleisimmin työluvan voi saada terveydenhoito-, siivous- ja rakennusalalle, joillakin alueilla myös maatalouteen ja metallialoille.
Esimerkiksi Uudellamaalla työluvan voi saada terveydenhoito-, siivous-, ravintola- ja rakennusalalle. Hämeessä työluvan voi saada muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle, maatalouteen ja metallialalle koneistajan ja hitsaajan töihin. Pohjois-Karjalan muutaman vuoden takaisen työlupalinjauksen mukaan pulaa on hammaslääkäreistä ja -hoitajista sekä suuhygienisteistä.
Pääkaupunkiseudulla toimii ainakin 40 kotisiivousrinkiä, jossa yksityiset ihmiset ovat työllistäneet turvapaikanhakijan ja mahdollistaneet näin työperäisen oleskeluluvan saamisen.
– Turvapaikanhakija saa työstään siivousalan tesin mukaisen palkan, mikä on myös edellytyksenä työluvan saamiselle. Lisäksi rinki maksaa työntekijälle työterveyshuollon, vakuutuksen ja työnantajasivukulut, siivousrinkejä perustamassa ollut Sanna Valtonen kertoo.
Se, miksi siivousrinkejä ei ole juuri muualla kuin Helsingin seudulla, johtuu parista seikasta.
– Alueelliset työlupalinjaukset ovat erilaisia, eikä kotitaloustyö kaikkialla ole mahdollista saatavuusharkinnan takia. Lisäksi siivoaminen on kaupunkilaisjuttu ihan siitä syystä, että haja-asutusalueilla turvapaikanhakija tarvitsisi auton liikkuakseen paikasta toiseen.
Siivousringeissä yleisin tapa on kiinteä kuukausittainen maksu, jolla saa haluamansa määrän kotisiivousta. Valtosen ringissä työpäivä on jaettu kahteen 3,5 tunnin siivousjaksoon, jonka välissä on ruokatauko. Turvapaikanhakijalle tulee täydet työpäivät ja palkka kerran kuussa.
Pääkaupunkiseudulla kotitaloustyö hyväksytään, mikäli turvapaikanhakija täyttää muut ehdot ja hänellä on passi.
– Nuhteeton pitää olla. Yksikin poliisimerkintä vaikka vain pummilla ajamisesta voi estää työperäisen oleskeluluvan saamisen, Valtonen tietää.