Puolustusministeriön mukaan uusien hävittäjien määrä voi tarkentua 64:stä korkeintaan muutamalla

Koska uusien hävittäjien toimintasäde on noin 500 kilometriä, Suomen pitää Purasen mukaan kyetä operoimaan koneillaan yhtä aikaa kahdella eri suunnalla riittävällä määrällä neljän koneen parvia. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

STT

Ilmavoimien ensimmäinen uusi hävittäjä laskeutunee Suomen maaperälle vuonna 2025. Päätöksen hankinnasta tekee ensi kevään vaalien jälkeen muodostettava hallitus, jonka pöydälle tuleva 7–10 miljardin lasku alkaa herättää poliittisia intohimoja.

Professori ja talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo osui sunnuntaina herkkään paikkaan tviitillään, jossa hän peräsi parempia julkisia perusteluita 64 hävittäjän määrälle.

–  Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi, Uusitalo kysyi.

Kommenttia seuranneen keskustelun taso vähintäänkin vaihteli. Keskiviikkona perusteita kävi läpi puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Hän muistutti, että kyseessä on uskottavan ja ennalta ehkäisevän puolustuskyvyn takaaminen aina 2060-luvulle saakka.

–  Mikäli tässä päätöksessä epäonnistutaan, on siitä aiheutuvaa virhettä mahdotonta korjata ilman merkittäviä uusia investointeja, Puranen kirjoittaa blogissaan.

Vastauksia valmistajilta alkuvuodesta

STT:n haastattelussa Puranen tarkensi, ettei Suomen alustavaan tarjouspyyntöön kirjaama luku ole kiveen hakattu.

–  Tarjoukseen piti joku nurkka laittaa kiinni, ja kun ei tarkkaa rahamäärää voi laittaa, laitettiin määrä 64, Puranen selvittää.

Purasen mukaan luku kuvaa hyvin puolustusselonteon linjausta, jonka mukaan Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisenä.

Suomi täsmentää tarjouspyyntöään ensi syksyyn mennessä sillä perusteella, millaiset vastaukset valmistajilta on alkuvuodesta saatu ja onko uudelta hallitukselta tullut uutta ohjeistusta hankinnan valmistelijoille.

Kukin valmistaja tarjoaa kokonaispakettia, jonka tarjoamaa suorituskykyä Suomessa arvioidaan. Tuolloin määrä voi tarkentua Purasen mukaan ”parilla koneella jompaankumpaan suuntaan”.

–  Mutta jos eri kymmenluvuille lähdetään, sitten muuttuu henki ihan kokonaan. Ilmaan pitää saada riittävästi voimaa, ja se tulee lukumäärästä, Puranen sanoo.

Toiminta-ajat ja -säteet kehityksestä huolimatta ennallaan

Blogissaan Puranen muistutti, että turvallisuustilanne Suomen ympäristössä on kireämpi kuin 1990-luvulla, jolloin päätettiin 64:n Hornetin hankinnasta. Tällä perusteella voisi perustella hävittäjämäärän lisäämistä nykyisestä, mutta resurssit tulevat vastaan.

–  Hieman yksinkertaistaen voidaan todeta, että tällä hetkellä meillä on resurssit reilun 60 hävittäjän Ilmavoimien ylläpitoon, Puranen kirjoittaa.

Määrän vähentämistä vastaan taas puhuu se, että Suomi on yhä liittoutumaton ja vastaa itse omasta puolustuksestaan. Koska uusien hävittäjien toimintasäde on noin 500 kilometriä, Suomen pitää Purasen mukaan kyetä operoimaan koneillaan yhtä aikaa kahdella eri suunnalla riittävällä määrällä neljän koneen parvia.

Uusien koneiden toiminta-ajat eivät ole pidempiä tai aseistaminen ja tankkaaminen nopeampaa kuin Horneteillakaan.

–  Toki hävittäjät ovat tehokkaampia kuin Hornet, mutta niin ovat myös uuden koneen ilmassa olevat vastustajatkin, Puranen kirjoittaa.

Ehdolla Hornetien seuraajiksi ovat amerikkalaiset F-35A ja F/A-18 Super Hornet, ruotsalainen Saab Gripen E, ranskalainen Dassault Rafale ja yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.