Apulaisoikeuskansleri kritisoi Omakanta-palvelun 10 vuoden ikärajaa – ei sopusoinnussa lapsen edun kanssa

Tällä haavaa huoltaja ei näe kymmenvuotiaan tai sitä vanhemman alaikäisen lapsensa reseptejä tai muita terveystietoja, vaikka lapsi näin haluaisi. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

STT

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan Omakanta-palvelun ikärajaus on monella tavalla ongelmallinen ja perusoikeuksien vastainen. Tällä haavaa huoltaja ei näe kymmenvuotiaan tai sitä vanhemman alaikäisen lapsensa reseptejä tai muita terveystietoja, vaikka lapsi näin haluaisi.

Apulaisoikeuskansleri katsoo, että ikäraja ei ole sopusoinnussa lapsen edun kanssa, sillä se estää lapsen oikeuden tulla kuulluksi ja päättää asioistaan. Lisäksi se vaikeuttaa huoltajien tehtävää vastata lastensa hyvinvoinnista.

Oikeuskanslerin viraston mukaan tietojen näkymisen estämisestä päätti sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmä vuonna 2015. Päätöstä perustettiin sillä, että potilaslain mukaan riittävän kypsäksi arvioidulla alaikäisellä on oikeus kieltää tietojensa antaminen. Omakanta-palveluun ei kuitenkaan voitu tallettaa tällaista kieltoa, minkä vuoksi ministeriö päätti mekaanisesta kymmenen vuoden ikärajasta.

"Tietojärjestelmäongelmat eivät ole hyväksyttävä syy"

Apulaisoikeuskansleri katsoo sosiaali- ja terveysministeriön menetelleen moitittavasti. Hän sanoo, että tietojärjestelmään liittyvät toteutusvaikeudet eivät ole hyväksyttävä syy perustuslain säännöksistä poikkeamiselle. Puumalaisen mukaan lainsäädännössä pääsääntö on, että alaikäisen tiedot saa luovuttaa hänen huoltajalleen.

–  Lainsäädännössä korostuu myös lapsen oman mielipiteen huomioon ottaminen hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Toisin kuin potilaslaki edellyttää, mekaaninen, tietojärjestelmän ominaisuuksiin perustuva ikärajaus ei ota huomioon alaikäisen tahtoa tai kypsyyttä. Lisäksi ehdoton ikäraja asettaa kypsyydeltään erilaiset lapset keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan kohdellessaan heitä samalla tavalla, sanotaan oikeuskanslerinviraston tiedotteessa.

Kannanotossa kiinnitetään huomiota myös siihen, että rajaus estää kansalaisten yhdenvertaista oikeutta saada yhteiskunnan digipalveluita. Palveluihin eivät pääse ne 10–18-vuotiaat, joilla ei ole tarvittavia tunnistautumisvälineitä, kuten verkkopankkitunnistetta, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia. Myöskään huoltajat eivät voi käyttää palveluita lastensa puolesta omilla tunnuksillaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.