Valitusaikojen lyhentäminen vaarantaa selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan

Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä tehtävän valituksen määräaikaa lyhennettiin toissa vuonna. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

STT

Turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantaa hakijoiden oikeusturvan, kerrotaan oikeusministeriön teettämässä selvityksessä. Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä tehtävän valituksen määräaikaa lyhennettiin vuonna 2016 aiemmasta 30 päivästä 21 päivään turvapaikka-asioissa. Seuraavan oikeusasteen valitusaika tippui tuolloin kahteen viikkoon, joka on puolet entisestä.

Selvityksen mukaan kaikki siihen haastatellut, etenkin hallinto-oikeuksien tuomarit, katsovat valitusaikojen lyhentämisen olleen hyödytöntä.

–  Valitusvaihe kestää kokonaisuudessaan niin pitkään, että yhden viikon ajansäästö valitusta tehtäessä ei ole missään suhteessa kokonaisuuteen, selvityksessä sanotaan.

Prosessin nopeuttamisen sijaan lyhentämisestä on aiheutunut oikeuksille vaivaa ja sekaannusta. Kun turvapaikanhakijoilla on kiire toimittaa valitus, hallinto-oikeudet saavat puutteellisia valituksia, joihin toimitetaan jälkeenpäin lisäselvityksiä.

–  Tästä aiheutuu hallinnollista vaivaa valitustuomioistuimelle. Valituksia on tehty myös myöhässä, ja korkein hallinto-oikeus on tehnyt menetetyn määräajan palautuksia, koska katsoo, että valitusmahdollisuus kuuluu vähimmäisoikeusturvaan, selvityksessä sanotaan.

Selvitys suosittaa, että valitusaikoja koskeva muutos perutaan.

–  Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi, selvityksessä sanotaan.

Perusteellisesti asioita hoitavat asianajajat tekevät työtä osin hyväntekeväisyytenä

Lisäksi selvityksen mukaan julkisten oikeusaputoimistojen resurssit eivät riitä kaikkien turvapaikanhakijoiden avustamiseen ja yksityiset toimistot pitävät maksettavia korvauksia liian pieninä. Etenkin hallintovaiheessa palkkiot ovat selvityksen mukaan pienentyneet selvästi. Kun vuonna 2015 keskimääräinen palkkio hallintovaiheessa oli 833 euroa, vuonna 2017 se oli 692 euroa. Valitusvaiheessa keskimääräinen palkkio on pudonnut 807 eurosta 763 euroon.

Asianajajaliiton kyselyyn vastanneista asianajajista 90 prosenttia katsoo, ettei asiakohtainen palkkio korvaa asian hoitamisen vaatimaa työmäärää. Osa kyselyyn vastanneista ilmoitti lakanneensa hoitamasta turvapaikka-asioita alhaisten palkkioiden vuoksi. Turvapaikka-asioita yhä hoitavat asianajajat kertovat joutuvansa kompensoimaan niitä hoitamalla muita paremmin korvattavia asioita.

–  Ne, jotka edelleen haluavat hoitaa turvapaikka-asioita yhtä perusteellisesti kuin aiemmin, tekevät työtä osittain pro bono -periaatteella, ilman korvausta, selvityksessä sanotaan.

Hallituksen päätös teki vaikeiden tapausten hoi

tamisesta vähemmän kannattavaa

Selvityksen mukaan palkkioiden pienentymisen taustalla on oikeusavun palkkioperusteisiin syksyllä 2016 tullut muutos, jonka mukaisesti palkkioperusteet muuttuivat tuntilaskutuksen sijaan asiakohtaisiksi. Muutos perustuu hallituksen maahanmuuttopoliittiseen toimenpideohjelmaan. Muutos teki laajojen ja paljon aikaa vievien tapausten hoitamisesta vähemmän kannattavaa.

–  Tämä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että tavanomaista vähemmän aikaa vievistä tapauksista on mahdollista saada aiempaa suurempi korvaus. Sen sijaan tavanomaista työläämmistä tapauksista tai perusteellisemmasta avustamisesta saatava korvaus on aiempaa pienempi.

Tämän vuoden syksyllä palkkioasetusta muutettiin niin, että esimerkiksi tavanomaista laajemmissa tapauksissa voidaan maksaa säädettyjä rajoja suurempia palkkioita. Selvityksen mukaan muutoksen merkitys riippuu siitä, kuinka paljon maksatuksista päättävät haluavat sitä hyödyntää.

Ministeri Häkkänen: Sisäministeriön kanssa selvitetään mahdollisia säädösmuutoksia

Siirtolaisinstituutin erikoistutkijan Outi Lepolan toteuttamassa selvityksessä on haastateltu turvapaikanhakijoita ja muita prosessiin liittyviä tahoja ja asiantuntijoita. Lisäksi asiaa on selvitetty Asianajajaliiton ja julkisten oikeusaputoimistojen kanssa. Näiden ohella selvityksessä on käytetty tilasto- ja rekisteritietoa.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi selvitystä tiedotteessaan. Hän sanoo, että asiaa ryhdytään selvittämään.

–  Ryhdymme sisäministeriön kanssa selvittämään mahdollisia säädösmuutoksia ulkomaalaislakiin turvapaikka-asian valitusajan ja oikeusavun laajuuden osalta, tiedotteessa sanotaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut