Jos suomalaisten maanpuolustustahtoa pitäisi arvioida eduskunnassa keskiviikkona käydyn maanpuolustuskeskustelun perusteella, siinä ei pitäisi olla mitään vikaa – siinä määrin maanpuolustustahtoisia puheenvuoroja istuntosalissa kuultiin oikealta vasemmalle.
Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti viime viikolla pika-aikataululla maanpuolustusaiheisen ajankohtaiskeskustelun järjestämisestä sen jälkeen, kun Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kysely kertoi suomalaisten maanpuolustustahdon heikentyneen. Kyselyn mukaan kansalaisten maanpuolustustahto on laskenut erityisesti nuorimmissa ikäluokissa.
Maanpuolustustahdon heikentymistä ihmeteltiin eri puolilla salia, etenkin kun Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina ollut Ukrainan tapahtumien myötä epävakaampi kuin aiemmin.
– Ehkä tämä pieni notkahdus johtuu siitä, ettei suurella osalla nuorista miehistämme ja naisistamme ole enää suoraa kosketusta veteraanisukupolveen. Ehkä uhraukset eivät enää ole läsnä. Tieto siitä, mitä maamme eteen on uhrattu, on siirrettävä jälkipolville, perussuomalaisten Mika Ronkainen pohti.
– Pitkä rauhanaika on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että sodan kauhut ja kriisit tuntuvat monen suomalaisen, erityisesti nuoren, näkökulmasta kaukaisilta. Hyvinvoinnin keskellä on vaikea kuvitella, miten toimittaisiin kriisitilanteessa, ja nuoret katsovat maailmaa eri tavalla kuin vanhempien sukupolvien edustajat: globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pakolaisten tilanne, näyttäytyvät todellisempina ongelmina kuin oman maan puolustaminen aseellisesti kaikissa tilanteissa, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen arvioi.
Lääkkeiksi nuorten maanpuolustustahdon laskuun esitettiin muun muassa maanpuolustusasioiden opettamisen lisäämistä kouluissa.
Kinaa kansalaispalvelusta
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen huomautti, että MTS:n kyselyssä maanpuolustustahto ei ollut juurikaan laskenut, kun kysyttiin halukkuutta osallistua maanpuolustuksen eri tehtäviin vastaajan omien kykyjen ja taitojen mukaan. Mikkonen nostikin esille ajatuksen niin sanotusta kansalaispalvelusta, joka vastaisi perinteistä asevelvollisuutta paremmin ei-aseellisiin uhkiin.
– Näyttää siltä, että emme osaa tarjota oikeanlaisia väyliä hyödyntää suomalaisten korkeaa maanpuolustustahtoa. Uudet uhat ovat nousseet perinteisen aseellisen uhan rinnalle, mutta maanpuolustuksesta puhuttaessa esiin nousee yleensä vain asevelvollisuus. Meillä ei ole tarjota kansalaisille muunlaista koulutusta laajan turvallisuuden näkökulmasta, vaikka tarve ja halu on ilmeinen. Meidän tulisikin pohtia keinoja, miten laajennamme kaikkien osallisuutta maanpuolustukseen, Mikkonen sanoi.
Ajatus kansalaispalvelusta sai kriittisen vastaanoton puolustusministeri Jussi Niinistöltä (sin.).
– Yleisen asevelvollisuuden pakottavuudesta ei voida tinkiä piiruakaan, eikä sen vaihtoehtona voi olla kansalaispalvelus. Laajan turvallisuuden osalta voidaan kansalaisten osallistumista kyllä lisätä, mutta se ei mitenkään korvaa aseellisen palveluksen suorittamista. Nykyjärjestelmä on puolustuskyvyn kannalta hyvä, Niinistö sanoi.
"Osallisuus ratkaisee"
Etenkin istuntosalin vasemmalla laidalla painotettiin, että kansalaisten kokemus osallisuudesta vaikuttaa vahvasti heidän maanpuolustustahtoonsa.
– Jos halutaan nostaa maanpuolustustahtoa, keskeistä on toimia nykyistä ponnekkaammin nuorten syrjäytymistä vastaan ja yhteiskunnallisen tasa-arvon vahvistamiseksi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi.
– Isänmaallisuus ei saa olla sellainen käsite, joka sulkee ison osan suomalaisista ulkopuolelle taustan, äidinkielen, uskonnon tai poliittisten mielipiteiden perusteella, vaan isänmaallisuuden pitää olla jotain sellaista, jota jokainen saa tuntea ja jota jokainen saa myöskin määritellä, hän jatkoi.