Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilan maan raja-alueille, USA langetti syyn kriisistä yksinomaan Venäjän harteille

Ukrainan parlamentti hyväksyi maanantai-iltana 30 päivän poikkeustilan maansa raja-alueille. Kiihkeän keskustelun jälkeen lain puolesta äänesti 276 edustajaa, kun sen läpimenon olisi taannut jo 50 ääntä vähempikin tulos.

Aiemmin päivällä presidentti Petro Poroshenko sanoi suosittaneensa parlamentille, että maahan julistettaisiin 30 päivän poikkeustila kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston ehdottaman 60 päivän sijasta. Näin poikkeustilan voimassaolo päättyisi Poroshenkon mukaan ennen kuin presidentinvaalikampanja maassa alkaa, kertoi ukrainalainen uutistoimisto Interfax.

Presidentin kotisivun mukaan poikkeustila ei merkitse sodanjulistusta, vaan kyse on yksinomaan Ukrainan puolustamisesta.

Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon mielestä Venäjän toimet Krimin niemimaan edustalla ovat osoitus "Venäjän vakituisen armeijan joukkojen ylimielisestä ja avoimesta osallisuudesta Ukrainan konfliktissa". Poroshenko puhui maan televisiossa maanantaina.

EU ja useat länsimaat ovat tuominneet Venäjän voimankäytön Asovanmerellä ja vaatineet samalla Venäjää palauttamaan haltuunsa ottamat ukrainalaisalukset ja niiden miehistöt.

"Venäjän on ymmärrettävä, että sen toimilla on seurauksia"

Myös sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vaati maanantaina Venäjää vapauttamaan ukrainalaiset merimiehet ja palauttamaan Ukrainan laivaston alukset, jotka se otti haltuunsa sunnuntaina lähellä Krimin niemimaan rannikkoa.

–  Mikään ei oikeuta käyttämään sotilaallista voimaa ukrainalaisia aluksia ja niiden miehistöjä vastaan, Stoltenberg sanoi.

Hänen mukaansa Naton kaikki jäsenmaat antoivat täyden tukensa Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle ja itsemääräämisoikeudelle.

–  Venäjän täytyy ymmärtää, että sen toimilla on seurauksia. Siksi Nato on useiden vuosien ajan reagoinut niin päättäväisesti Venäjän toimiin Ukrainaa vastaan, Stoltenberg sanoi.

Naton ja Ukrainan neuvosto piti maanantaina hätäkokouksen Asovanmeren ja Kertshinsalmen kärjistyneen tilanteen takia.

Myös YK:n turvallisuusneuvostossa keskusteltiin tilanteesta. Yhdysvaltain YK-edustaja Nikki Haley langetti syyn tuoreesta kriisistä Venäjän niskoille. Venäjän toimet olivat hänen mukaansa "törkeä loukkaus Ukrainan suvereniteettia vastaan". Haley ei kuitenkaan uhannut Venäjää uusilla pakotteilla.

Ukrainan laivaston mukaan kaksi sen tykkivenettä ja hinaaja olivat sunnuntaina matkalla Kertshinsalmen läpi kohti Mariupolin satamakaupunkia Asovanmeren rannalla, kun venäläinen rajavartioston vene kolhi hinaajaa ja sen jälkeen avasi tulen.

Ukrainan mukaan kuusi ukrainalaista miehistön jäsentä haavoittui tilanteessa, heistä kaksi vakavasti. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi puolestaan, että haavoittuneita olisi kolme. Heidän vammansa eivät FSB:n mukaan olleet vakavia ja he ovat saaneet niihin hoitoa. FSB on syyttänyt Ukrainaa siitä, että se tuli luvatta suljetulle vesialueelle.

Suomalaisasiantuntija näkee taustalla useita syitä

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes näkee useita syitä Ukrainan ja Venäjän välisen tilanteen kärjistymiselle Asovanmerellä ja Kertshinsalmessa.

Ensiksi Ukraina on Moshesin mukaan hiljattain alkanut vastata Venäjän kuukausia jatkuneisiin, laivaliikennettä vaikeuttaviin toimiin alueella ja tuonut laivastonsa partioveneitä Asovanmerelle.

Ukrainan johdolla ei Moshesin mukaan ole varaa olla reagoimatta Venäjän toimiin Asovanmerellä, koska presidentinvaalit lähestyvät. Ukrainan nykyinen presidentti Petro Poroshenko on menestynyt heikosti kannatuskyselyissä.

Lisäksi Venäjä saa nyt mahdollisuuden tarkkailla lännen reaktioita Asovanmeren tapahtumiin, Moshes sanoi STT:lle.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut