Presidentti Niinistö patistaa Venäjää sallimaan vapaan merenkulun – Sipilä: Tärkeintä, että osapuolet pysyvät rauhallisina ja vuoropuhelu pääsee liikkeelle

Suomen valtionjohto otti maanantaina yksituumaisesti kantaa Venäjän ja Ukrainan selkkaukseen Kertshinsalmessa.

Presidentti Sauli Niinistö patisti Venäjää sallimaan vapaan merenkulun sitoumustensa mukaisesti ja ryhtymään toimiin ukrainalaisalusten ja niiden miehistön palauttamiseksi.

–  Epävakaus alueella on jatkunut pitkään ja eskalaation riski on korkea. Sen takia on ensiarvoisen tärkeää, että kansainvälinen yhteisö reagoi tapahtumiin viipymättä, Niinistö sanoi presidentin kanslian tiedotteessa.

–  YK:n turvallisuusneuvoston hätäistunto on tarpeellinen, jotta tilanne saadaan pikaisesti vakautettua. Riippumaton kansainvälinen tutkimus tapahtumien kulusta on myös tarpeen, Niinistö jatkoi.

Niinistön mukaan Suomen valtiojohto seuraa Kertshinsalmen tapahtumia tarkasti. Hän kertoo keskustelleensa tilanteesta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kanssa.

"Kyse Asovanmeren hallinnasta"

Washingtonissa vierailevan Sipilän mukaan Venäjän ja Ukrainan selkkaus Kertshinsalmessa on "äärimmäisen huolestuttava".

–  Meille tietenkin on nyt tärkeintä, että osapuolet pysyvät rauhallisina, vuoropuhelu pääsee liikkeelle ja että YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee asian huolella, Sipilä sanoi STT:lle.

Sipilä uskoo, että Venäjän ja Ukrainan selkkaus nousee esille hänen tapaamisissaan Yhdysvalloissa. Sipilä tapaa Washingtonissa muun muassa yhdysvaltalaisia ministereitä ja senaattoreita. Sipilän työvierailu Washingtoniin jatkuu keskiviikkoon asti.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan Kertshinsalmen selkkauksessa on kyse Asovanmeren hallinnasta.

–  Venäjä haluaa Ukrainan tunnustavan, että Krim ja sitä myötä myös Asovanmeri on venäläistä aluetta, ministeri Niinistö sanoi.

Hänen mukaansa ydintilanne on se, että Venäjä haluaa pitää Ukrainan irti länsiyhteyksistä sekä EU:hun ja Natoon lipumisesta.

–  Toisaalta Ukraina ei ole palaamassa Venäjän sisäpiiriin, joten Venäjä jatkaa sen horjuttamista. Sota Itä-Ukrainassa olisi saman tien lopetettavissa, jos Venäjä niin tahtoisi. Sillä on intressi ylläpitää tätä jäätynyttä konfliktia edelleen.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas ehdottaa, että Saksa ja Ranska voisivat toimia välittäjinä kriisissä, joka syntyi Venäjän otettua haltuunsa kolme ukrainalaisalusta Krimin edustalla eilen.

Maasin mielestä Saksa ja Ranska voisivat tarvittaessa toimia yhdessä välittäjinä, jotta konflikti ei laajenisi entistäkin vakavammaksi.

"Venäjällä on käsi Ukrainan kurkulla"

Venäjän ja Ukrainan välillä leimahtaneen selkkauksen taustalla vaikuttaa useita tekijöitä, kertoo sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.

–  Isossa kuvassa Venäjä haluaa osoittaa olevansa niskan päällä myös merialueiden kautta. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, miten talouden perustana olevat kuljetukset toimivat Itä-Ukrainassa myös Mariupolista länteen, missä kriisi ei ole käynnissä. Tässä pyritään näyttämään, ettei konflikti ole pelkästään Donbassin alueella ja Krimin niemimaan valtaamisessa, vaan että Venäjä pystyy ottamaan Ukrainasta otteen laajemminkin.

Sunnuntaina Venäjä otti haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Krimin niemimaata ja Manner-Venäjää erottavan Kertshinsalmen alueella. Venäjä käytti valtauksen yhteydessä myös aseita.

Kertshinsalmi on ainoa merireitti Venäjän ja Ukrainan jakamalta Asovanmereltä Mustallemerelle. Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.

Tarkastusmahdollisuutta vaatimalla Venäjä pystyy näyttämään, että sillä on monia tapoja vaikuttaa Ukrainan valtioon poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.

–  Voi sanoa, että Venäjällä on käsi Ukrainan kurkulla ja se pystyy määrittämään, kuinka kovaa puristetaan vai puristetaanko ollenkaan. Ukraina joutuu tässä selkeästi altavastaaja-asetelmaan, Raitasalo sanoo.

Sotatoimiin ei ole halua

Sekä Venäjällä että Ukrainalla on syytä toivoa, ettei kriisi laajene avoimiksi sotilaallisiksi toimiksi, Raitasalo kertoo.

–  Jos näin kävisi, se sotilaallinen lopputulos kyllä tiedetään: se olisi Venäjälle enemmän eduksi kuin Ukrainalle. Pidemmän aikavälin johtopäätökset Venäjälle olisivat kuitenkin haasteelliset. Länsisuhteet menisivät vielä enemmän solmuun, pakotteita lisättäisiin varmasti ja Venäjän yhteiskunnan ja poliittisen johdon toimintamahdollisuudet vähenisivät.

Raitasalon mukaan Ukraina etsii nyt jämäkkää vastausta osoittaakseen, että tilanne otetaan vakavasti ja että maata ei voi määräillä, miten tahtoo. Samalla päättäväisyys pitää osoittaa sellaisella tavalla, että yksittäiset toimet eivät leimahda laajemmaksi konfliktiksi.

–  Sotilaalliselta kannalta voimasuhteet ovat Ukrainan kannalta epäedulliset. Käytännössä sotilaallisen vastauksen antaminen Venäjällä on poissuljettu. Sen lisäksi, että Venäjän Mustanmeren laivastolla on käytössään paljon enemmän voimaa kuin Ukrainalla, Venäjä on myös siirtänyt viimeisen neljän vuoden aikana muita isoja joukkomuodostelmia Ukrainan ja Venäjän väliselle pohjoisrajalle.

Sotilaallisessa kriisissä Venäjä pystyisi siis toimimaan nopeasti Ukrainaa vastaan myös muualla kuin Mustanmeren ja Asovanmeren alueella.

Maanmuodot suosivat Venäjää

Raitasalon mukaan on selvää, että pääsy Itä-Ukrainasta Mustallemerelle on täysin Venäjän kontrollissa jopa ilman minkäänlaista laivastovoimaa. Venäjä hallitsee sekä Krimin niemimaata, omia alueitaan Asovanmeren itäpuolella että Kertshinsalmea.

–  Jos laivastojen aluksia ryhdytään vertaamaan, Venäjä on moninkertaisessa johtoasemassa, mutta tämä Kertshinsalmi on strateginen sotilaallinen kuristuspiste. Se antaa Venäjälle merkittävän edun sen hallitsemisessa, mitä meriliikennettä pääsee Mariupoliin tai muualle Itä-Ukrainaan. Siinä mielessä tilanne ei perustu pelkästään numeroihin ja siihen, kummalla on enemmän aluksia, Raitasalo sanoo.

–  Venäjä on saanut alueen helposti hallintaansa siltaprojektinsa ansiosta. Sillä on mahdollisuus osoittaa voimaa ja näyttää Ukrainalle oma asemansa.

Tilanne alkoi kiristyä keväällä

Jännitteiden kiristyminen Asovanmerellä alkoi jo keväällä, kertoo Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Juha Virtanen.

–  Silloin ukrainalaiset pidättivät Krimiltä tulleen kalastusaluksen, minkä jälkeen venäläiset alkoivat pysäytellä aluksia, jotka tulivat Asovanmerelle ja menivät Mariupoliin satamaan. Sen jälkeen pidätyksiä on tullut yhä tiiviimmin, mikä on tietysti merenkululle hankala asia ja vastoin periaatteita, Virtanen sanoi puhelimitse STT:lle.

–  Venäjä haluaa edelleen lisätä epävakautta Asovanmerellä, suurlähettiläs jatkaa.

Virtasen mukaan ajoitukseen saattoi vaikuttaa myös se, että ukrainalaiset olivat siirtämässä sota-aluksia Mariupoliin Odessasta, mistä Venäjä sai syyn väliintuloonsa.

Virtasen mukaan alusten pysäyttely on vaikeuttanut Mariupolin sataman toimintaa.

–  Alueella on tärkeitä teollisuusalueita ja myös viljan vientiä. Tämä lisää taloudellista epävakautta Ukrainassa.

Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon johtama turvallisuus- ja puolustusneuvosto esittää parlamentille tänään 60 päivän poikkeustilan ja sotatilalain julistamista maahan. Virtanen uskoo esityksen menevän läpi.

–  Täysin varmaahan se ei ole, parlamentissa on myös vastustajia, ja yleensä siellä tulee aika paljon muutoksia lakiesityksiin. Käsittely saattaa viedä aikaa, suurlähettiläs uskoo.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut