Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa. Nykyisin vierasmaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 20 000. Suhteellisesti eniten on kasvanut Aasiasta ja Afrikasta tulleiden määrä.
– Kasvun taustalla on maailmanlaajuinen kehitys: opiskelijoiden liikkuvuus on lähes kaikkialla lisääntynyt. Uskoisin, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvu Suomessa jatkuu myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Tuomo Suhonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
OECD:n tuoreimpien tilastojen mukaan lähes 4,3 miljoonaa nuorta opiskeli muualla kuin kotimaassaan vuonna 2011. Suurimmat opiskelijajoukot lähtevät maailmalle Kiinasta, Intiasta ja Koreasta.
VATT sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ovat tehneet selvityksen ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista Suomessa. Raportissa on keskitytty tutkinto-opiskelijoihin. Heidän lisäkseen Suomeen tulee vuosittain lähes 10 000 vaihto-opiskelijaa, jotka opiskelevat täällä yleensä yhden tai kaksi lukukautta.
– Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden koulutuksesta aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia, mutta myös hyötyjä saadaan. Kun opiskelija valmistuu ja työllistyy Suomeen, niin sillä on positiivisia vaikutuksia talouteen. Julkinen sektori saa verotuloja ja yritykset ammattitaitoista työvoimaa, Suhonen luettelee.
Suomalaiset korkeakoulut ovat kehittäneet runsaasti englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Korkeakoulut tarjoavat eri puolilla Suomea lähes 400 tutkinto-ohjelmaa amk-, kandidaatti- ja maisteritasolla.
Eniten kansainvälistä ohjelmatarjontaa on tekniikan ja liiketalouden aloilla. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut myös markkinoivat koulutuksiaan englanniksi ja osa järjestää pääsykokeita ulkomailla.
Suomessa ei ole yleensä lukukausimaksuja, niitä on ainoastaan kokeiltu pienimuotoisesti EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, joten varsinainen opiskelu on ulkomaalaisille maksutonta. Muualta tulleet eivät kuitenkaan saa suomalaista opintotukea, eikä heille ole juuri tarjolla apurahoja, joten he joutuvat rahoittamaan elämisensä muuten.
– Pääsääntöisesti ulkomaalaiset opiskelijat elättävät itsensä töitä tekemällä tai vanhempiensa taloudellisella tuella, Suhonen kertoo.
Hän ei usko, että lukukausimaksujen laajamittainen käyttöönotto vaikuttaisi kovinkaan paljoa vierasmaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrään.
– Sen sijaan lukukausimaksuilla voisi olla vaikutusta lähtömaihin. Köyhistä maista tultaisiin Suomeen entistä harvemmin. Vastaavasti viesti laadukkaasta koulutuksesta voisi houkutella nykyistä enemmän opiskelijoita vauraista valtioista.
Nykyisin ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on Suomessa eniten Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Nepalista, Nigeriasta, Virosta, Pakistanista, Intiasta, Saksasta ja Bangladeshista. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Euroopasta tulevien määrä on pienentynyt ja Aasiasta sekä Afrikasta tulevien osuus on kasvanut.
Lähes puolet ulkomaalaisista opiskelee ammattikorkeakoulututkintoa. Yliopistoissa opiskelevista suurin osa suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, useat jossain maisteriohjelmassa. Myös jatko-opiskelijoita on paljon.
Lue lisää keskiviikon Keskisuomalaisesta.