Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Tasa-arvo kannattaa – Pohjoismaiden talouskasvu on saanut paljon vetoapua naisten työnteosta

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa työn ja perheen yhdistämistä on tietoisesti helpotettu, mutta palkkaerot eivät katoa.

Tapio Pellinen / STT

Jo pelkästään naisten osallistuminen työelämään selittää 10–20 prosenttia Pohjoismaiden vuotuisesta talouskasvusta viimeisten 50 vuoden aikana, kertoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n uusi raportti.

Rahaksi muutettuna bruttokansantuotteet henkeä kohden ovat Suomessa noin 1 300 euroa Tanskassa ja Ruotsissa 4 200–5 000 euroa ja Norjassa jopa 7 500 euroa suurempia kuin jos naisten työllistyminen olisi jäänyt 1960-luvun puolivälin tasolle. Ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä johtuu siitä, että Suomessa muita isompi osa naisista oli työelämässä jo tuolloin, joten työllisyysasteella on ollut vähemmän varaa kasvaa.

Ilman naisten panosta Pohjoismaiden taloudet olisivat nyt kooltaan vuosituhannen taitteen tasolla, raportissa verrataan.

Suurin osa tästä talouskasvusta johtuu siitä, että työvoima tuotti ja tuottaa yhä suuren osa Pohjoismaiden taloudellisesta tuotannosta. Tällöin tuotanto kasvaa työntekijöiden määrän mukana.

Raportissa arvellaan naisten tehneen työstä myös aiempaa tuottavampaa, kun useammat ihmiset löytävät juuri itselleen sopivan työn ja ihmisten lahjakkuuksia hyödynnetään tehokkaammin.

Palkkaerot pysyvät Pohjoismaissakin

Raportin mukaan naisten korkeaa työllisyysastetta Pohjoismaissa selittävät poliittiset päätökset, joilla työnteon ja perheen hoitamisen yhdistämistä on helpotettu. Muita OECD-maita helpompi pääsy työmarkkinoille kuitenkin pienentää pohjoismaisten naisten tarvetta ryhtyä yrittäjiksi.

Sukupuolten palkkaero on Suomessa kuitenkin Pohjoismaiden korkein, eli samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa: 18 prosenttia. Ruotsissa palkkaero on 13 prosenttia, Norjassa 7 prosenttia ja kisan voittajassa Tanskassa 6 prosenttia.

Raportissa arvioidaan palkkaerojen johtuvan suurimmaksi osaksi siitä, että naiset ovat miehiä useammin töissä julkisella sektorilla, mutta selvästi miehiä harvemmin johtotehtävissä. Naisten osuus johtajista on pienin Tanskassa, 27 prosenttia. Suomi on vertailun keskikastia 34 prosentin voimin.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut