Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden koulutukseen voi tulla viilauksia

Kansalaisaloitteen tavoitteena on lisätä hoitavan lääkärin valtaa, mutta tätä pidetään ongelmallisena.

Vakuutuslääkäreiden toimintaan voi tulla pieniä muutoksia, vaikka eduskuntaan edenneen kansalaisaloitteen vaatimukset eivät toteutuisikaan. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) vetämä neuvottelukunta aloittaa viilausten pohdinnan.

Esimerkiksi aiempia ehdotuksia lääkärien koulutuksen parantamisesta pitäisi toteuttaa, arvioi ylijohtaja Outi Antila ministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosastolta. Vakuutuslääketieteen yliopistollista koulutusjaksoa on pohdittu nykyisen Lääkäriliiton järjestämän erityispätevyyden koulutuksen tilalle.

– On esitetty näkemyksiä, että lääkärit kouluttamassa toinen toisiaan on liian, käyttäisinkö sanaa, sisäsiittoista. Pitäisi saada ulkopuolinen taho kouluttamaan vakuutuslääketiedettä, Antila arvioi.

Toisena ongelmana hän pitää hoitavien lääkäreiden koulutusta.

– Lääketieteen yliopistouran alussa on noin puolen opintoviikon verran vakuutusjärjestelmän ja sosiaalivakuutuksen koulutusta. Jos ensimmäistä lausuntoa kirjoittaa kahden, kolmen tai neljän vuoden kuluttua, ei varmasti ole kummempaa kuvaa millaiseen käyttötarkoitukseen (se tulee) tai millaista etuutta asiakas on hakemassa, Antila sanoo.

Kansalaisaloite eduskunnassa

Vaaditut 50 000 nimeä keränneessä ja siten eduskuntaan edenneessä kansalaisaloitteessa vaaditaan, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä on poistettava "mielivaltainen oikeus" kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.

Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Leinonen pitää koko asetelmaa ongelmallisena, sillä kaiken sosiaaliturvan peruste on asetelma, jossa vakuuttajan on oltava vakuutuksenottajasta riippumaton. Myös hänen mielestään vakuutuslääketiedettä ja sosiaaliturvaa opetetaan tuleville lääkäreille väärässä vaiheessa.

– Kun viimeksi Oulun yliopistossa luentosession kävin vetämässä, siellä oli aika vaihtelevaa mielenkiintoa asiaa kohtaan, Leinonen sanoo.

Kansalaisaloite siis tavoittelee tilannetta, jossa vakuutusyhtiön lääkäri ei voisi poiketa hoitavan lääkärin lausunnosta. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että se lisäisi epätasa-arvoisuutta, sillä hoitavien lääkäreiden arviot vaihtelisivat. Hän vertaa vakuutuslääkärijärjestelmää ylioppilastutkintolautakuntaan, jossa henkilökohtaiset suhteet eivät vaikuta tasa-arvoiseen koko maan kattavaan arviointiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön lisäksi Mattilan neuvottelukunnassa ovat edustettuina vakuutettujen, lääkäreiden, finanssialan, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja työmarkkinajärjestöjen edustajat. Myös työmarkkinajärjestöissä pidetään nykyistä järjestelmää pääpiirteittäin hyvänä, sillä kyse on suurista rahoista niin saajien kuin maksajienkin kannalta. Eläketurvakeskuksen mukaan kaikkien työkyvyttömyyseläkehakemusten hyväksyminen toisi vuodessa 720 euron lisäkustannuksen keskivertotyöntekijälle ja työnantajalle yhteensä.