Kiinalainen avaruusasema saapui Maan ilmakehään ja paloi suurimmaksi osaksi

Tiangong-1-avaruusasema lähti matkaan 2011. Lehtikuva / AFP Photo

STT, AFP

Kiertoradaltaan pois ajautunut kiinalainen avaruusasema paloi suurimmaksi osaksi saapuessaan Maan ilmakehään. Tiangong-1-avaruusasema saapui ilmakehään eteläisen Tyynenmeren yllä noin varttia yli kolme Suomen aikaa.

Jäännösten putoamisseutu on valtaosin asumatonta, sillä alueen saaret ovat enimmäkseen pieniä. Avaruustutkijat olivat ennustaneet aseman putoamisen luovan vaikuttavan näyn, jonka kuvailtiin muistuttavan meteorisadetta. Kovin moni ei päässyt sitä näkemään, kun putoaminen tapahtui hyvin syrjäisellä seudulla.

Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö Esa kuvaili aiemmin avaruusromun osumisen ihmiseen olevan 10 miljoonaa kertaa epätodennäköisempää kuin salamaniskun kohteeksi joutuminen.

– Hyvä asia tässä on se, että avaruusasema ei aiheuttanut pudotessaan mitään vahinkoa, sanoi astronomi Jonathan McDowell astrofysiikan Harvard-Smithsonian-keskuksesta.

Esan mukaan kuluneiden 60 vuoden aikana Maahan on hallitsemattomasti sinkoutunut 6 000 suurta esinettä ja yksikään niistä ei ole aiheuttanut vaaraa ihmisille.

 

Putoamisseudusta epävarmuutta viime hetkiin saakka

 

McDowellin mukaan avaruusasema olisi nähty esimerkiksi Pohjois-Korean Pjongjangissa ja Japanin Kiotossa, jos olisi ollut yö, mutta auringonvalo esti havainnot muun muassa näissä kaupungeissa.

Kiinalaiset avaruustutkijat olivat epävarmoja avaruusaseman putoamisseudusta vielä juuri ennen putoamista. Kiinasta ilmoitettiin ensin, että asema tulee näkyville Brasilian Sao Paulon yllä ennen iskeytymistä Atlantin valtamereen. Heti perään Kiinan viranomaiset korjasivat, että asema putoaa sittenkin Tyyneenmereen.

Vuonna 2011 käyttöön otettu Tiangong-1 ajautui pois radaltaan kaksi vuotta sitten. Alun perin asema piti ohjata hallitusti Maan ilmakehään, mutta suunnitelmat peruuntuivat, kun avaruusasemaan menetettiin yhteys vuonna 2016. Aseman saapumista ilmakehään on odotettu siitä lähtien.

Esimerkiksi Venäjä ohjasi hallitusti Mir-avaruusaseman tuhoutumaan Maan ilmakehässä ja pudotti sen Tyynenmeren eteläosiin vuonna 2001.

Huang Weifen Kiinan avaruuskeskuksesta kertoo, että Tiangong-1 on antanut tärkeää kokemusta avaruusaseman rakentamisesta. Kiina laukaisi toisen avaruusaseman Tiangong-2:n vuonna 2016. Kiinan suunnitelmissa on myös rakentaa iso pysyvä avaruusasema.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut