Ruotsalaisten Suomi-kuvaa hallitsevat edelleen sauna, viina ja tuhannet järvet

Juhlavuosi paransi hieman tietoutta, monet sanoivat haluavansa oppia lisää.

Globen valaistuna sinivalkoisin värein Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Jonas Ekströmer / Lehtikuva

Hannu Aaltonen / STT

Mennyt Suomen satavuotisjuhla kohensi ruotsalaisten mielikuvia Suomesta. Syytäkin oli, sillä torstaina julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsalaisten kuvaa Suomesta hallitsevat edelleen tuttuakin tutummat asiat: sauna, sisu, järvet ja jääkiekko.

– Niinhän se tuntuu olevan, mutta eivätkö ne toisaalta ole myös asioita, joista suomalaiset itsekin ovat ylpeitä, puolustautui tutkimuksen tilanneen Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson.

Juhlavuoden tapahtumat ja niiden saama julkisuus heijastuivat tutkimukseen niin, että Suomeen myönteisesti suhtautuvien määrä kasvoi kymmenellä prosenttiyksiköllä 62:sta 72:een. Tästä huolimatta vähemmän kuin joka neljäs sanoi lukeneensa Suomea käsitteleviä artikkeleita sanomalehdistä.

– Sanoisin niin, että vaikka tulosta voi pitää kannustavana, en pitäisi sitä pelkästään positiivisena. Osaltaanhan tämä tietysti vahvistaa myös sen, että asenteita on hyvin vaikea muuttaa, muistutti toista tutkimuksen tilaajaa, ajatushautomo Magmaa, edustava johtaja Olav Melin.

Melinin mukaan olisi kiinnostavaa toistaa tutkimus niin, että haastateltaisiin vain nuoria.

– Silloin saataisiin varmasti toisenlaisia vastauksia, Melin uskoi.

Homogeeninen maa, jossa juodaan paljon

Ruotsalaisten parhaiten tuntemien suomalaisten lista on sekin kovin tutun oloinen: kärkikolmikon muodostavat Arja Saijonmaa, Urho Kekkonen ja Tove Jansson. Heidän vanavedessään ovat Mannerheim ja Alvar Aalto, mutta esimerkiksi Nobelin rauhanpalkinnon saanutta presidentti Martti Ahtisaarta ei löydy koko listalta.

– Tämä kertoo osaltaan myös mediankäytön segmentoitumisesta. Nuoret eivät käytä mediaa samaan tapaan kuin ennen tehtiin, vaan sieltä poimitaan vain ne asiat, jotka itseä ja omaa elinpiiriä kiinnostavat, ja muu saa olla, uskoo Eriksson.

Suomi on ruotsalaisten mukaan homogeeninen maa, sillä vain kahdeksan prosenttia sanoi pitävänsä Suomea monimuotoisena.

Tuleviin markkinointiponnistuksiin antaa toivoa se, että 62 prosenttia vastaajista haluaisi tietää Suomesta enemmän ja 45 prosenttia olisi jopa kiinnostunut oppimaan lisää. Lisätiedolle on varmasti tarvetta, sillä vain kymmenen prosenttia kertoi seuraavansa Suomesta kertovia uutisia.

Myös uskomus Suomesta alkoholinkäytön luvattuna maana elää edelleen, vaikkakaan ei niin voimakkaana kuin ennen. Silti 42 prosenttia ruotsalaisista oli sitä mieltä, että lasikantista laulukirjaa selataan Suomessa enemmän kuin muissa pohjoismaissa.

Suomen Tukholman-instituutti tilasi vuosi sitten yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja ajatushautomo Magman kanssa Novukselta mielipidemittauksen ruotsalaisten Suomi-kuvasta. Seurantamittaus tehtiin tänä vuonna. Verkkokyselyssä tehtiin tammikuussa yli tuhat haastattelua.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut