Seppo Fränti: Osakekaupoilla rahoitettu taidekokoelma on "raju kokonaisuus"

Kiasmaan lahjoitettu satojen taideteosten kokoelma esille muutaman vuoden kuluttua.

Taidekeräilijä Seppo Fränti esittelee taidekokoelmaa, jonka hän aikoo lahjoittaa nykytaiteen museolle Kiasmalle, kotonaan Helsinigssä torstaina. Jussi Nukari / Lehtikuva

Antti Autio / STT

Nykytaiteen museo Kiasmalle satoja taideteoksia lahjoittava Seppo Fränti pitää keräämiään teoksia kuin omina lapsinaan.

– Kokoelma on raju kokonaisuus. Se on minun näköiseni, Fränti kuvaili taideteoksiaan STT:n haastattelussa torstaina.

Fränti lahjoittaa Kiasmalle kaikkiaan 700–800 teosta käsittävän kokoelmansa. Edustettuna on yli 100 taiteilijaa. Hän on hankkinut taideteoksia erityisesti nuorilta kotimaisilta taiteilijoilta.

Fränti puhuu intohimosta taiteeseen. Hän kertoo pitävänsä taiteilijoista ja tuntee useimmat hyvin. Moni taiteilija on hänen henkilökohtainen ystävänsä. Taiteilijatyypeistä hänellä on kuitenkin suosikkinsa.

– Pidän rähjäisistä taiteilijoista.

Fränti kertoo esteettisen silmänsä kehittyneen jo kouluaikoina. Hänen isänsä oli puuseppä, joka maalasi ja teki hienoja puuesineitä. Myös kotirouvana ollut äiti maalasi.

– Näen hetkessä, mikä on hyvä maalaus. Siihen ei mene kuin sekunnin murto-osa, Fränti sanoo.

Hän kertoo aloittaneensa taiteen keräilyn 1970–80-lukujen vaihteessa. Varsinaisesti hän tuli kuitenkin vasta 2000-luvun alkupuolella tietoiseksi taidekokoelmansa merkittävyydestä.

– Sen jälkeen olen hankkinut taidetta aiempaa enemmän. Viime vuosina tahti on ollut hurja.

Fränti kertoo harrastaneensa keräilyä jo lapsena ennen kuin taide tuli kuvaan. Erikoisinta oli variksen munien keräily. Hän pisti tilalle kananmunan ja odotti, kuoriutuuko munasta kananpoika. Ei kuoriutunut.

Hankintoja erityisesti nuorilta taiteilijoilta

Kiasman johtaja Leevi Haapala luonnehtii Fräntin kokoelmaa rohkeaksi. Taulujen ja paperipohjaisten teosten lisäksi kokoelmaan kuuluu joitakin pienikokoisia veistoksia. Fränti on tehnyt paljon hankintoja erityisesti kotimaisilta nuorilta kuvataiteilijoilta.

– Nämä teokset tulevat hienoksi osaksi kansallisgalleriaa, hän arvioi.

Kiasma ottaa vastaan lahjoituksen vuosien 2018–2019 aikana, minkä jälkeen museo ja Fränti inventoivat yhdessä kokoelman. Työ kestää pari vuotta. Urakka huipentuu muutaman vuoden kuluttua näyttelyyn Kiasmassa.

Fränti pitää Kiasmaa parhaana kotina elämäntyölleen. Hän sanoo olevansa onnellinen, että Kiasmassa on ymmärretty häntä.

Osakkeista saaduilla tuotoilla

Fränti kertoo rahoittaneensa taideostoksensa osakkeista saaduilla tuotoilla.

– Olen osannut ostaa oikeita osakkeita. Minulla on aika reipas salkku, hän kertoo.

Fränti on kotoisin vaatimattomista oloista. Hän kertoo pistäneensä jo alle 20-vuotiaana siivun tienesteistään korkeakorkoiselle tilille. Korkotuotto nousi tuolloin jopa 15 prosenttiin.

Kun rahamäärä korkeakorkoisella tilillä nousi, kuvaan tuli sijoittaminen osakkeisiin.

Seppo Fränti

Tunnettu Jolon panttivankikriisistä

Taidekeräilijä Seppo Fränti nousi kuuluisuuteen vuonna 2000 Jolon panttivankikriisin vuoksi. Fränti ja hänen kumppaninsa Risto Vahanen olivat vankeina huhtikuun 23. päivästä syyskuun 9. päivään saakka.

Panttivankikriisi alkoi, kun raskaasti aseistautuneet Abu Sayyaf -islamistiterroristit kaappasivat matkailijoita Borneon edustalla sijaitsevalta Sipadanin saarelta Malesiasta.

Terroristit veivät vangit Jolon saarelle Filippiineille. Panttivankeina oli suomalaiskaksikon lisäksi 11 muuta turistia. Abu Sayyafin vaatimuksena oli muun muassa itsenäisen islamilaisen valtion perustaminen Etelä-Filippiineille.

EU ja Libya neuvottelivat Abu Sayyafin kanssa panttivankien vapauttamisesta. Libya oli mukana neuvotteluissa, koska se oli tukenut järjestöä.

Ensimmäiset panttivangit vapautettiin kesäkuussa lunnaita vastaan. Sen jälkeen vankeja vapautettiin yksi tai useita kerrallaan. Samaan aikaan Abu Sayaaf otti uusia panttivankeja.

Fräntin ja Vahasen vapauttamisen jälkeen terroristien leiriin jäi vielä muutamia panttivankeja. Kerrottiin, että yksi yhdysvaltalainen panttivanki olisi teloitettu.

Libyan hallitus ilmoitti jo elokuussa maksaneensa 5,5 miljoonan dollarin lunnaat panttivankien vapauttamisesta.

Myöhemmin Filippiinien armeija aloitti suurhyökkäyksen Jolon saarella. Abu Sayyafin Jolon saaren johtaja Ghalib Andang jäi kiinni joulukuussa 2003.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut