Korruptiovertailu: Sipilän haluttomuus julkistaa yritystietojaan vahingoitti vakavasti hallituksen ja median suhteita

Suomen pisteiden putoaminen oli Länsi-Euroopan huolestuttavimpia tapauksia vuonna 2017. Sipilän tapauksen lisäksi ilmi tuli muitakin ryvettymisepäilyksiä.

Transparency nimeää raportissaan suoraan Suomen kriisin, joka syntyi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) haluttomuudesta julkistaa tili- ja sijoitustietojaan. Vesa Moilanen /Lehtikuva

Pertti Mattila / STT

Suomen saamat pisteet heikkenivät korruptiota seuraavan Transparency Internationalin tuoreessa vuosiraportissa. Transparency International lisäksi totesi, että Suomen pisteiden putoaminen oli Länsi-Euroopan vuoden 2017 huolestuttavimpia tapauksia.

Korruptiota tutkinut viestinnän professori Anu Kantola katsoo, että Suomen saama ja itsekin omaksuma mallioppilaan rooli näkyy syntyneessä huolessa.

– Suomi on aina mainostanut itseään erittäin korruptiosta puhtaana maana. Saattaa tulla sitten vähän yllätyksenä, että täälläkin voi olla jotain epäselvyyttä.

Transparency nimeää raportissaan suoraan Suomen kriisin, joka syntyi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) haluttomuudesta julkistaa tili- ja sijoitustietojaan. Kansainvälinen järjestö tulkitsee, että kiista vahingoitti vakavasti Suomen hallituksen ja median välisiä suhteita.

Transparency Suomen puheenjohtaja Jaakko Korhonen täydentää, että Sipilän tapauksen lisäksi tuli nyt ilmi puolenkymmentä muutakin tapausta, joissa "organisaation johdossa on epäilty olleen ryvettymistä".

– Mukana olivat valtakunnansyyttäjä ja Tullin johto. Tästä syntyi vaikutelma, että kyseessä olisi jonkinlainen jäävuoren huippu. Onko niin, että sidonnaisuuksia ei seurata Suomessa samalla tavalla kuin muualla Länsi-Euroopassa? Etenkin kuntapuolella voi kysyä, millainen on jääviyskulttuuri: osaavatko johtajat jäävät itsensä?

Ei syytä vähätellä

Korhosen mukaan EU:n projekti on havainnut Suomessa puutteita sen sääntelyssä, miten etenkin sidonnaisuutta koskevaa tietoa ja taloustietoa tuodaan saataville.

Hänen mukaansa näyttää myös siltä, että tekninen kehitys on luonut uusia sudenkuoppia tai kiusauksia.

– Hyppy digitaalisuuteen ei ole mennyt Suomessa täysin kuten voisi toivoa.

Kantolan mukaan korruptioindeksin heikkenemistä ei kannata ohittaa Suomessa huomiotta.

– Kyllä sillä tavalla on syytä huoleen, että Suomella on ollut vahva läpinäkyvyyden idea. Olemme pieni maa, ja jos pääsee syntymään sellainen ajatus, että Suomi ei olekaan niin korruptiovapaa, kelkka kääntyy helposti toiseen suuntaan. Mallioppilaan osa voi olla myös rasite: kun ollaan korkealla, sieltä myös helposti pudotetaan.

Kantolan mielestä Suomessa saattaa olla vääränlaista vaikenemisen perinnettä.

– Mielestäni meillä on vähän se perinne, että julkisuudessa ei kauheasti käsitellä ikäviä asioita. Ehkä tähän liittyi Sipilä-keissikin. Sen tuominen julki ja siitä keskusteleminen oli todella vaikeaa.

Lääkkeeksi lisää läpinäkyvyyttä

Jotkut tahot Suomessa ovat jo ehtineet tulkita, että jos Suomen status putoaa jonkin verran korruptiovertailussa, se johtuu pikemminkin verrokkimaiden, kuten Tanskan, petraamisesta.

– Olen itse tutkinut juuri pohjoismaisia korruptioskandaaleja. Kyllä niitä on ollut. Emme voi mielestäni mennä sen taakse, että Suomi olisi entisellä tasollaan, mutta muut ovat vain petranneet.

Professori Kantolan mukaan keino estää Suomen vastaavat putoamiset vastedes on kohentaa asiaa, jota jo väitämme tekevämme hyvin: läpinäkyvyyttä.

– Erityisesti lobbaamiseen olisi saatava sitä lisää. On puhuttu lobbausrekisteristä.

Yritysten ja julkisen vallan koko liittymäpintaan pitää saada Kantolan mukaan maksimaalisesti läpinäkyvyyttä.

– On esimerkiksi vähän huolestuttavaa, että eduskunnan lobbauslistat eivät tule julki.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.