Ruotsin mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ei voi antaa varmaa aikataulua, myönnetään kokoomuksesta

Ruotsin kokoomusjohtaja on aiemmin arvioinut, että Nato-jäsenyys toteutuu 10 vuoden kuluessa.

Ruotsin liittyminen sotilasliitto Natoon ei ole kirkossa kuulutettu, vaikka kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on mediahaastatteluissa sanonut, että jäsenyys sotilasliitossa voisi toteutua tulevan 10 vuoden kuluessa.

Ruotsin kokoomuksen puolustuspoliittinen kärkinimi, valtiopäiväedustaja Hans Wallmark arvioi asiaa varovaisemmin maanantaina.

– Kyse on erilaisista oletuksista ja arvioista, joten emme voi tietää, että näin tapahtuu, mutta tavoitteemme (kokoomuksessa) on, että Ruotsista tulee Nato-jäsen mahdollisimman pian, Wallmark sanoi STT:lle.

Ruotsissa Nato-jäsenyyttä kannattaa neljän porvaripuolueen ryhmä, jolla ei ole edustajien enemmistöä valtiopäivillä.

Suurin puolue, hallituksessa istuva sosiaalidemokraatit ei ole ainakaan toistaiseksi lämmennyt porvarien Nato-kosiskelulle. Myös vasemmistopuolue, ympäristöpuolue ja ruotsidemokraatit ovat olleet Nato-jäsenyyttä vastaan.

– Meillä ei voi olla valtiopäivillä aktiivista enemmistöä, joka on (jäsenyyttä) vastaan, myöntää Wallmark.

Useissa joulu- ja tammikuussa tehdyissä mielipidekyselyissä ruotsalaisten Nato-mielipiteissä on ollut voimakasta hajontaa.

Nato-jäsenyyden kannattajien osuus on ollut kyselystä riippuen 31–43 prosenttia, vastustajien osuus 33–44 prosenttia.

Ruotsin kokoomus aikoo jatkaa keskustelua ja mielipidevaikuttamista, jotta se saisi yhä useamman Nato-jäsenyyden kannalle.

– On tärkeää, että puhumme ja toimimme niin, että ruotsalaiset tottuvat ajatukseen siitä, että meistä todellakin pitää saada Naton jäsen, sanoo kokoomuksen Wallmark.

Kiistaa turvallisuustilanteen määritelmästä

Nato-jäsenyyden lisäksi ristivetoa aiheuttaa Ruotsissa kysymys siitä, millä sanakäänteillä turvallisuustilannetta pitäisi kuvata.

Ruotsin parlamentaarinen puolustuskomitea kirjoitti väliraportissaan joulukuussa, että "aseellista hyökkäystä Ruotsia vastaan ei voida sulkea pois". Ruotsin pääministeri, sosiaalidemokraattien Stefan Löfven taas käytti viikonvaihteessa muutaman vuoden takaista muotoilua, että "yksittäinen sotilaallinen hyökkäys suoraan Ruotsia vastaan on epätodennäköinen".

Puoluetoveri, ulkoministeri Margot Wallström arvioi puolustuskomitean fraasien antavan "erilaisen kuvan" asiasta.

– Sanojen kanssa pitää olla varovainen, sanoi Wallström sunnuntaina TT:lle.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén pitää poliitikkojen välillä syntynyttä kiistaa epäolennaisena sanaleikkinä. Bydénin mielestä molemmat tulkinnat mahtuvat turvallisuuspoliittiseen kuvaan.

– En näe ristiriitaa siinä, että ei voida sulkea jotakin pois tai todetaan, että todennäköisyys (hyökkäykselle) on matala. Minulle tässä on kyse semantiikasta, sanoi Bydén STT:lle maanantaina.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut