Työttömien osuus kuntien ja erityisesti työssäkäyntialueen ylittävistä muutoista on alhainen.
Suomalaiset ovat pitkään haaveilleet omista asunnoista, ja poliitikot ovat vastanneet toiveeseen tukemalla omistusasumista. Nyt niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin ympärillä käydyssä keskustelussa varsinkin kokoomus on puhunut velvollisuudesta muuttaa työn perässä. Samalla taantuvien muuttotappioalueiden ja kasvukeskusten asuntojen hintaero repeää voimakkaasti, mikä laskee muuttamisen taloudellista mielekkyyttä.
Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä vanhan kerros- tai rivitalon keskimääräinen neliöhinta on jo 4 200 euroa. Itä-Suomessa vastaava neliö maksaa keskimäärin kolmasosan Helsingin hinnasta. Keskiarvojen takana todellisuus on vielä rajumpi, sillä pahimmilla muuttotappioalueilla omakotitaloilla ei ole enää hintaa ja kerrostalon putkiremonttia ei pankki lainoita.
– Työttömien osuus kuntien ja erityisesti työssäkäyntialueen ylittävistä muutoista on alhainen, alle kymmenen prosenttia kaikista muuttajista, sanoo muuttoliiketutkija <Person>Timo Aro</Person>.
Suurin osa kauemmaksi muuttavista on nuoria tai nuoria aikuisia, jotka hakevat sopivia työ- ja opiskelupaikkoja.
– Yli 35-vuotiailla muuttokynnys on todella korkea. Saman asuinpaikan tai työssäkäyntialueen sisällä muutetaan asunnon tai ympäristön perässä, mutta muu elämä jää ennalleen, Aro sanoo.
Myös työttömät muuttavat maakuntien keskuskaupunkeihin, joissa on Aron mukaan enemmän työmahdollisuuksia. Tuoreimpien, vuosien 2014–2015 tilastojen perusteella eniten työttömien nettomuuttoa keräsivät Tampere ja Oulu. Tampereelle muutti yli 800 työtöntä enemmän kuin kaupungista pois.
– Lähes kaikkien maakuntien keskuskaupungit vetävät oman lähialueen työttömien työnhakijoiden muuttovirtoja. Näissä kaupungeissa on enemmän työmahdollisuuksia ja potentiaalisia työmahdollisuuksia, Aro sanoo.
Aron julkaisemasta kartasta kertoi aiemmin Uusi Suomi.
Verotus ehkäisee muuttoja
Yli 70 prosenttia suomalaisista asui omistusasunnoissa vuonna 2016. Aron mukaan oma asunto on kyselyiden perusteella pysynyt vuosien varrella suunnilleen yhtä haluttuna. Saksassa noin puolet ihmisistä asuu omistusasunnoissa ja myös monessa muussa Keski-Euroopan maassa vuokra-asuminen on Suomea yleisempää.
Valtio on pitkään tukenut omistusasumista asuntolainan korkojen verovähennysoikeudella, jota on hiljalleen alennettu. Tänä vuonna 35 prosenttia koroista on vähennyskelpoisia. Samalla kiinteistöjen myynnistä perittävä neljän prosentin ja asunto-osakkeista perittävä kahden prosentin varainsiirtovero jarruttaa muuttamista. Taloustieteilijät ovat poikkeuksellisen yksimielisiä varainsiirtoveron haitallisuudesta.
<Person>Teemu Lyytikäisen</Person> ja <Person>Christian Hilberin</Person> brittiläisellä aineistolla tekemä tutkimus osoitti, että varainsiirtovero rajoittaa kaupunkialueen sisäisiä lyhyen matkan muuttoja, joissa asuntoa vaihdettaisiin sopivampaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Lyytikäinen sanoo, että vero ei niinkään näyttäisi vaikuttavan pidemmän matkan muuttoihin.
Vaikka omistusasunnon korkojen verovähennysoikeus poistettaisiin kokonaan, Lyytikäisen mukaan Suomessa omistusasumista tuettaisiin vuokra-asumiseen verrattuna.
Kun vuokranantaja vuokraa asuntoa, vuokrasta pitää maksaa veroa. Jos vuokralainen omistaisi asunnon, hän säästäisi vuokramenot ja saisi vuokra-arvon verran asuntotuloa. Lyytikäisen mukaan asuntotulon verovapauden takia verojärjestelmä suosii omistusasumista.
Taloustieteilijät väläyttävät usein ratkaisuksi asuntotulon verottamista, mutta yksikään johtava poliitikko tuskin uskaltaa omassa asunnossa asumista verottaa.
Keskustalle vaikea malli
Tässä kehityksessä aktiivimalli osuu keskustan sieluun. Yli kaksi kolmasosaa suomalaisten omaisuudesta on asunnoissa kiinni, ja asuntojen hintakehitys repii varallisuuseroja suurimpien kaupunkien ja muiden alueiden välille. Kaupungistuminen on osin talouskasvun vauhdittamana kiihtynyt <Person>Juha Sipilän</Person> (kesk.) hallituskaudella, vaikka pääministeri on toistuvasti puolustanut keskustalaista aluepolitiikkaa ja koko maan asuttuna pitämistä.
Kun hallitus patistaa muuttamaan arvottomasta talosta lyhyttä työkeikkaa etsimään, lupaus koko maan asuttuna pitämisestä voi tuntua epäilyttävältä.