Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

UPM:n Pesonen perää ennakoitavuutta EU:n biokantoihin –  "Investointihalu Euroopassa vähenee, ellei säätely ole johdonmukaista"

Eilisessä äänestyksessä ympäristövaliokunta muun muassa poisti kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelistasta mäntyöljyn.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Martti Kainulainen

Tero Malinen / STT

EU-parlamentin ympäristövaliokunnan eilisistä biotaloutta koskevista linjauksista on liian aikaista vetää johtopäätöksiä, sanoo metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Hän sanoo, että luvassa on vielä monta vaihetta ennen EU:n lopullista linjausta.

– Monessa muussakin asiassa rikkidirektiivistä alkaen on nähty, että aika monta vaihetta on ennen kuin ollaan lopullisessa päätöksessä, Pesonen sanoo.

Hän ennustaa kuitenkin, että investointihalu Euroopassa vähenee, ellei säätely ole johdonmukaista, pysyvää ja pitkäjänteistä.

– Yhtiö varmasti pärjää kaikenlaisen regulaation kanssa, mutta luulen, että sitten ne investoinnit ajautuvat sellaiselle alueelle, jossa ymmärretään regulaation pitkäjänteisyys.

Eilisessä äänestyksessä ympäristövaliokunta muun muassa poisti kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelistasta mäntyöljyn, jota käytetään raaka-aineena UPM:n Lappeenrannan biojalostamolla. Pesosen mukaan juuri biopolttoaineisiin liittyy paljon markkinasäätelyä, kun taas esimerkiksi biokemikaalibisneksessä näin ei ole.

Sekä biopolttoaineet että biokemikaalit ovat keskeisessä roolissa yhtiön tulevaisuuden visioissa.

Uutta biojalostamoa suunnitellaan Saksaan

UPM:n Lappeenrannan biojalostamo on toiminut vuodesta 2015, ja se työllistää noin 200 ihmistä. UPM:n mukaan jalostamo oli ensimmäinen merkittävä investointi uusiin, innovatiivisiin puupohjaisiin tuotteisiin.

Nyt yhtiö arvioi mahdollisen biojalostamon rakentamista Frankfurt-Höchstin kemianteollisuuden yritysalueelle Saksaan. Suunnitteilla oleva jalostamo käyttäisi raaka-aineenaan kiinteää puuta. Siellä olisi tarkoitus tuottaa biokemikaaleja, joita voitaisiin hyödyntää muun muassa pakkausten, kosmetiikan ja pesuaineiden valmistuksessa.

Jalostamon sijoittamista Saksaan puoltavat Pesosen mukaan yhtä lailla klusterisyyt ja kilpailukykyyn liittyvät syyt.

– Koko maassa ja tällä alueella erityisesti on paljon kemianteollisuutta, siellä on tutkimusosaamista ja toisaalta siellä ollaan keskellä asiakkaita, Pesonen erittelee toimialan keskittymiseen liittyviä vetovoimatekijöitä.

Jos katsotaan kilpailukykyä, niin oikeastaan kaikki tekijät puoltavat Saksaa, Pesonen jatkaa.

– Puuraaka-aine eli lehtipuu on halvempaa kuin Suomessa, työmarkkinoilla joustot ovat erilaisia, ei ole logistisia kustannuksia, Saksa ymmärtää energiaintensiivistä teollisuutta, jolloin energiaratkaisut ovat siellä paremmat.

– Tämä on vähän myös huolen aihe minulla, että Suomen pitää pysyä näissä asioissa kilpailukykyisenä.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut