EU:n uuteen puolustusyhteistyöhön lisätään pykälä avunannosta

Sipilä: Lisäys tehtiin Suomen aloitteesta ja Ranskan tuella.

EU-maiden toisilleen antamat takeet avunannosta kriisin aikana ovat saamassa uutta konkretiaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi torstaina Brysselissä, että Suomen aloitteesta päätökseen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ollaan lisäämässä kirjaus keskinäisestä avunannosta. Sama avunantolauseke on Lissabonin sopimuksessa.

EU-maiden on määrä allekirjoittaa ilmoituksensa osallistumisesta loppuvuoden aikana. Ilmoitukseen on koottu periaatteita, joilla pysyvää rakenteellista yhteistyötä tehdään.

Sipilän mukaan Suomi esitti kirjausta ilmoitukseen ja sai ajatukselle tukea ainakin Ranskalta. Vielä ensimmäisessä luonnoksessa ajatusta ei ollut, mutta nyt näyttää siltä, että kirjaus hyväksytään.

– Kyllä me haluamme muistuttaa tässäkin yhteydessä siitä, ettei tästä tule vain puolustusteollinen hanke, vaan puhutaan kokonaisuudesta. Se oli lähtökohta, miksi pykälä haluttiin, Sipilä kertoi huippukokouksen tauolla toimittajille.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan puolustusalan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Valtaosa maista lähdössä mukaan

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin lähteä yhteistyöhön mukaan.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Sitoumukset voivat liittyä joukkojen muodostamiseen, suorituskykyjen kehittämiseen ja puolustusinvestointeihin. Maan pitää esimerkiksi huolehtia kansallisen puolustuksen määrärahoista, mutta tarkkaa menokriteeriä ei ole virkamieslähteen mukaan määritelty.

Suomelle kriteerien täyttäminen ei Sipilän mukaan tuota ongelmia.

Torstainen huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Suomi on Sipilän mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli.

Vetoomus lisärahasta maahanmuuttoon

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon. Myös neuvotteluita turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta jatketaan.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut