Kirja-arvio: Raha on se alusta, jolla elämämme tänään eletään

Eino Santanen

Yleisö

Teos 2017. 104 s.

Yleisö on Eino SantasenRaha-runotrilogian toinen osa. Edeltäjänsä, Tanssivalla karhulla palkitun Tekniikan maailmojen (2014), lailla se sisältää osaston verran kahdenkymmenen euron seteleille kirjoitettuja runoja.

Siinä missä Tekniikan maailmoissa seteleillä oli vain kirjoituskoneella lyötyjä merkkejä, Yleisössä niitä on esimerkiksi poltettu, maalattu valkoiseksi ja peitetty QR-koodeilla. Viesti on selvä mutta moniselitteinen: raha on se alusta, jolla elämämme tänään eletään. Ja sen sijaan että eläisimme itse, menemme kehuttuun paikkaan ja näytämme olevamme siellä, katsomme toisten näyttelevän elämäänsä luvuttomissa rahalle rakennetuissa palveluissa.

Yleisö esittää maailman, joka on yhtä aikaa uhkakuva ja jo tuttu kaikkialta ympäriltämme. Santanen havainnoi tätä kaikkea tarkkuudella, jota voisi odottaa ulkoavaruudesta saapuneelta huippuälykkäältä tarkkailijalta. Vaatii etäisyyttä, että jotain näin yleistä voi nähdä näin tarkasti ja vieläpä kirjata näin kauniiksi, yksinkertaisiksi lauseiksi.

Ensimmäinen osasto ”2 min sitten joku toinen minä” esittelee henkilön jostain ihmisen ja robotin välimaastosta, joka kulkee ulkona auringossa, käyttää rahaa ja tuottaa sisältöä: ”oli kevät/ julkaisin sen/ vedin parempaa kuvaa huonomman päälle”.

Henkilön elämässä raja virtuaalisen ja konkreettisen välillä on kadonnut, eikä hänellä vaikuta olevan herätysostosta suurempia tavoitteita. Hän on eräänlainen virtuaalikapitalismin unelmayksilö, loputtomiin kuluttava ja lisäarvoa tuottava, vain kalliiden välineiden kautta elävä. Rahalle on yhdentekevää, onko hän ihminen vai algoritmi.

Kolmannessa osastossa määritellään yleisön luonne. Materiaksi tiivistettynä sen elämä on varsin lohdutonta: se selaa, valikoi ja nauttii ravinnokseen muovia, joka on ihmiseen verrattuna kuolematonta.

Santasen teos on ehkä synkkä, mutta lukemisella on vapauttava vaikutus. Kun maailman näkee kirkkaasti, huomaa myös, että se ei ole ainoa mahdollinen.