Metsien hiilinielulaskennasta on Sirpa Pietikäisen mukaan tulossa samanlainen taisto kuin aiemmin rikkidirektiivistä.
Kokenut suomalaismeppi Sirpa Pietikäinen (kok.) latelee suorat sanat suomalaisten kampanjoinnista EU:n metsälaskennassa. Viime kuukausina omia laskentaehdotuksiaan voimakkaasti lobanneet suomalaiset ovat hänen mielestään kuin säikähtänyt lammaslauma.
Metsien hiilinielulaskennasta on hänen mukaansa tulossa samanlainen taisto kuin aiemmin rikkidirektiivistä.
– Miksi kukaan ei koskaan opi tästä Pekka ja susi -tarinoinnista? Miksi kukaan ei katso, miten kävi turpeelle tai rikkidirektiiville? Pietikäinen kivahtaa.
Suomessa voimakkaasti vastustettu rikkidirektiivi toi suomalaisyrityksille lopulta hyviä bisnesmahdollisuuksia, vaikka etukäteen voivoteltiin pelkästään kohoavia kustannuksia.
Ryhmittäytyminen yhden kannan taakse on Pietikäisen mielestä konsensukseen tottuneille suomalaisille ominaista.
– Me kiihdytämme itsemme hybrikseen siinä raivossa, puolustautumisessa ja pelossa. Ihan niin kuin kissani, joka menee pöydän alle turkki pystyssä ja kynnet tanassa ja sähisee kaikelle, joka liikkuu.
Suomalaiset ajavat kiistanalaista muutosta
Euroopan parlamentti äänestää hiilinielujen laskentatavasta omalta osaltaan keskiviikkona.
Suomalaiset toivovat, että pöydällä oleva ehdotus metsien hiilinielujen laskentatavasta vielä muuttuisi. Suomen hallitus ja muun muassa metsäteollisuus ovat pitäneet epäreiluna esitettyä mallia, jossa tulevia hakkuita verrattaisiin vuosien 2000–2012 tasoon. Laskelmissa vertailtaisiin intensiteettiä eli hakkuiden suhdetta metsän kasvuun.
RKP:n Nils Torvalds ja valtaosa muista suomalaismepeistä kannattavat keskiviikon äänestyksessä muutosta, jonka myötä vertailuun tulisi enemmän liikkumavaraa ja sana intensiteetti poistettaisiin.
Arvostelijoiden mukaan joustonvaran jättäminen veisi kuitenkin pohjan koko hiilinielujen laskennalta. Laskentaa on pidetty hyvänä kannusteena jäsenmaille, koska metsien liian suuret hakkuut tietäisivät niille lisäkustannuksia tai lisää päästövelvoitteita.
Vihreiden Heidi Hautalan mielestä muutosesitys on epäselvä ja saattaa johtaa jopa siihen, että jäsenmaat saisivat hakata metsän kasvuosuuden kokonaan.
– Ainakin se johtaa kysymykseen, mitä se tarkoittaa, Hautala sanoo.
Hautala aikoo äänestää muutosesitystä vastaan. Pietikäinen kertoo vielä harkitsevansa.
Lopullisesti hiilinielujen laskentasäännöistä päätetään parlamentin, komission ja ministerineuvoston välisissä neuvotteluissa.